Virheellisiä mittaustapoja

 
23.1.sormi.kenka.jpg

Pyytää lasta työntämään jalka jalkineen kärkeen ja laittamalla oma sormi kantapään ja kengänkannan väliin.
Lapsen varpaiden osuessa jalkineen kärkeen, ne menevät helposti koukkuun ja jalkineeseen näyttää jäävän enemmän tilaa kuin siellä todellisuudessa on. Lapsi ei pysty luotettavasti ilmaisemaan ovatko varpaat suorassa. Lapsen hermoston kehitys loppuu 16–20 -vuotiaana ja ennen tätä hänen tuntoaistinsa eivät ole täysin luotettavia.

 

 

23.2..sormi.painaa.kenkaa1.jpg
   
   
25.sormi.painaa.kasi.pitelee.jalkaa.jpg

Vertaamalla lapsen jalkaterää jalkineen ulkopohjan pituuteen tai jalkineen päälliseen.
Tätä keinoa voi käyttää etsiessä sovitettevaa kokoa, mutta ei varsinaisena mittakeinona. Jalkineen ulkopohja voi helposti olla yli yksi senttimetriä pidempi kuin jalkineen sisämitta. Jalkineen päällisen paksuus voi myös antaa helposti yli yhden senttimetrin pidemmän vaikutelman jalkineen sisäpituudesta.

 

28.pohja.kenka.jalka.jpg

Luottamalla pelkkään kokonumeroon
Usein ilmoitetun kokonumeron ja oikean koon ero on jopa kaksi numeroa pienempään suuntaan. Jalkineiden koot ja mittajärjestelmät eivät ole vertailukelpoisia eri valmistajien kesken. Myös saman merkin sisällä jalkineiden koot voivat vaihdella eri mallien osilta.

 

24.liian.lyhyt.jalkine.jpg

Luottamalla vain ja ainoastaan lapsen mielipiteeseen jalkineen sopivuudesta.
Lapsi voi sanoa jalkineen olevan sopiva, vaikka se olisi neljä numeroa liian lyhyt. Lapsen hermoston kehitys loppuu 16–20-vuotiaana ja ennen tätä hänen tuntoaistinsa eivät ole täysin luotettavia. Lapsen mielipidettä kannattaa uskoa herkemmin silloin jos lapsi kertoo jalkineen olevan liian pieni. Lapsi voi reagoida liian pieneen jalkineeseen kiukuttelemalla tai kieltäytymällä sen käytöstä. Liian pieni jalkine aiheuttaa käytössä punaisia hiertymäjälkiä, ne on nähtävissä heti jalkineen jalasta pois otettaessa.