Liian pienet jalkineet altistavat suomalaislapset jalkavaivoille

10. maaliskuu 2013 - Timo Takkinen

Itävaltalainen tutkijaryhmä tutki elokuussa 2011 suomalaislasten jalkoja osana kansainvälistä lasten jalkojen ja kenkien tutkimusta. Useissa muissa Euroopan maissa toteutetun tutkimuksen mukaan noin joka toisella lapsella on liian pienet kengät. Myös Suomessa tutkijaryhmä löysi runsaasti liian pienillä tai epäsopivilla kengillä askeltavia lapsia. Ahtaat tai huonosti istuvat kengät ovat suurin jalkavaivojen aiheuttaja.

Tutkija, jalkaspesialisti Wieland Kinzin johtama itävaltalainen tutkijaryhmä vieraili elokuussa Suomessa Respecta Oy:n kutsumana. Tutkijaryhmä kiersi pääkaupunkiseudulla leikkipuistoissa, koulussa, päiväkodissa ja urheilutapahtumassa mittaamassa ja arviomassa lasten kenkiä ja jalkoja. Kolmen päivän aikana ehdittiin tarkastaa yhteensä 402 1-12-vuotiaan lapsen jalat ja kengät.

”Lähes kolmella neljästä tutkitusta lapsesta oli liian pienet jalkineet. Tulos on huonompi kuin muissa tutkimusmaissa keskimäärin. Lisäksi kengissä oli huomattavan paljon vääriä kokomerkintöjä, jopa 70 prosenttia tutkituista jalkineista oli todellisuudessa 2-3 numeroa pienemmät kuin kengässä ilmoitettu kokonumero”, Wieland Kinz kertoo.

”Lapsen jalka voi kasvaa lyhyessä ajassa, joten kenkien säännöllinen mittaaminen on tärkeää. Uusia kenkiä hankkiessa kannattaa aina mitata lapsen molemmat jalat ja kenkien sisätila, eikä luottaa pelkästään kokonumeroon. Lapsi ei osaa välttämättä itse kertoa, onko kenkä sopiva. Kengän sisätilan mittaamista varten on olemassa myös yksinkertainen ja luotettava väline", jalkaterapeutti Timo Takkinen Respecta Oy:stä kertoo.

Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa, jota on tehty jo vuodesta 2001 muun muassa Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Liechtensteinissa. Respecta suunnittelee nyt tutkimusyhteistyön jatkoa.

”Pyrimme laajentamaan mittauspäivät ensi vuonna valtakunnalliseksi tapahtumaksi. Tietoisuuden lisääminen asiasta on tärkeää, sillä suurin osa jalkojen virheasennoista alkaa kehittyä jo lapsuudessa ja seurauksena voi olla jalka-, polvi-, selkä- ja lonkkavaivoja myös aikuisiässä. Lapsi käyttää kenkiä useita tuhansia tunteja vuodessa, joten kengän vaikutus jalan kehitykseen on keskeinen”, Timo Takkinen sanoo.

Jalkaterapian lehtori Riitta Saarikoski ammattikorkeakoulu Metropoliasta pitää alkanutta tutkimustyötä merkittävänä edistysaskeleena. ”Suomessa jalkaterveyttä ei vielä mielletä keskeiseksi osaksi ihmisen yleisterveyttä. Siitä johtuen meiltä on puuttunut virallinen taho, joka olisi ottanut vastuun jalkaterveyden tutkimuksesta ja kehittämisestä. Metropoliassa lasten jalkaterveyttä on selvitetty useissa opiskelijoiden opinnäytetöissä ja on hienoa, että Respecta on nyt tarttunut tähän haasteeseen”, Saarikoski sanoo.


******

Vinkkejä lasten jalkojen hyvinvointiin

  • Lasten jalkineiden tulee olla kevyet ja joustavat, jalkaterän muotoiset ja ennen kaikkea niissä ei saa olla jalkaterän kaaria tukevia rakenteita.
  • Mittaa lapsen jalka illalla. Jalkaterä kasvaa ja leviää päivän aikana. 6−10-vuotiaiden lasten jalat kasvavat noin millimetrin kuussa, joten kengän sopivuus on syytä tarkistaa 3−4 kuukauden välein.
  • Kengän käyntivaran tulisi olla 12−17 millimetriä. Kasvuvaraa ei pidä olla liikaa, sillä liian suuri kenkä ei taivu samasta kohdasta kuin päkiä.
  • Lapsen jalan lisäksi mittaa aina myös jalkineen sisätila. Mittaaminen onnistuu esim. lapsen jalan pituutta mukailevalla itse tehdyllä pahvimitalla, johon on lisätty käyntivara.
  • Huomioi jalkaterän malli. Lapsen jalka on usein kantapäästä kapea ja jalkaterästä leveä. Jalkineen sisäpohjan pitää olla suora, kuten jalkateräkin. Kaareva sisäpohja ohjaa jalan astumaan linttaan.
  • Lapsen kengässä ei pidä olla korkoa, vaan paino saa jakautua mahdollisimman tasaisesti. Tiukkaan sidotut kengännauhat painavat jalkapöydän päällä kulkevaa valtimoa ja haittaavat jalan verenkiertoa.
  • Toisten lasten vanhoja kenkiä voi käyttää, jos ne ovat sopivat ja niiden pohja on kulunut tasaisesti. Epätasaisesti kulunut kenkä voi ohjata lapsen jalan väärään asentoon, eikä niitä siksi pidä luovuttaa eteenpäin.