Älykäs ohjausjärjestelmä mahdollistaa Niilon liikkumisen

Niilon harrastuksiin ja arkeen kuuluvat mm. rannekellot, rap-sanoitusten tekeminen ja keikoilla käyminen. Niilolla on cp-vamma, joka vaikuttaa rajoittavasti liikuntakykyyn ja itsenäisyyteen. Cp-vammassa liikkumisen haasteena voi olla esimerkiksi spastisuus eli lihasjäykkyys. Siinä lihakset supistuvat hallitsemattomasti ja yliaktiivisesti, lihas on jatkuvassa jännitystilassa tai se voi krampata. Osittain toimiva lihas voi olla myös jäykkä. 

Viime syksynä alkanut ajamisen harjoittelu ja hienosäätö sähköpyörätuolin ja uuden ohjausjärjestelmän osalta on tuottanut tulosta Niilon kohdalla. Sen johdosta aktiivinen nuori mies saa kesäksi itsenäisesti ohjattavan liikkumisen apuvälineen käyttöönsä.

‒ Kesästäni on tulossa tosi keikkarikas, ja se on todella kiva, Niilo kertoo.

CoMoveIT on Belgiassa kehitetty älykäs ohjausjärjestelmä sähköpyörätuoliin heille, joille esimerkiksi perinteinen käsiohjaaminen ei onnistu. Sen algoritmi oppii käyttäjästään ja avustaa liikkumisessa pään tai jalkojen liikkeiden antamien signaalien myötä. Ohjausjärjestelmä mahdollistaa liikkumisen ihmisille, joilla on monimutkaisia liikehäiriöitä, kuten vaikea spastinen neliraajahalvaus tai aivojen liikesäätelyn häiriö, jolloin käyttäjä ei välttämättä kykene käyttämään sähköpyörätuolin omaa ohjausjärjestelmää.

Pitkään alalla toimineet apuvälinealan asiantuntijat Sari Kerokoski ja Jonna Noppari työskentelevät Satakunnan hyvinvointialueen maakunnallisessa apuvälinekeskuksessa. Keskuksen kautta tehdään keskitetysti Suomen seitsemänneksi suurimman maakunnan, Satakunnan, apuvälinehankinnat. Molemmat Kerokoski ja Noppari työskentelevät yksilöllisten apuvälineiden asiakkaiden parissa, etsien ratkaisua ihmisten toimintakyvyn ja liikkumisen mahdollistamiseksi. Työhön kuuluu paljon mm. pyörätuolisovituksia. Lisäksi apuväline- ja terveysteknologian yrityksenä Respecta tuo moniammatilliseen yhteistyöhön tuotejakelun lisäksi asiantuntijuuden ja teknisen osaamisen esimerkiksi yksilöllisiin toteutuksiin.

Tapio Tuominen Respectalta esitteli viime vuonna Kerokoskelle ja Nopparille ohjausjärjestelmää, jota olisi mahdollisuus päästä testaamaan ensimmäisten joukossa Suomessa. Pää-jalkaohjaimen voi kytkeä mihin tahansa olemassa olevaan sähköpyörätuoliin, jossa on vakio-ohjausjärjestelmä ja Rnet-Omni2-ominaisuus. Itse järjestelmä on yksinkertainen ja helppo käyttää.

Respectan työryhmä perehtyi uuteen ohjausratkaisuun Belgiassa, jossa oli liikuntakyvyltään Niilon tapainen case-asiakasesimerkki. Apuvälinealan asiantuntija Jonna Noppari tuntee Niilon jo pidemmältä ajalta ja pohti, että ratkaisua olisi hyvä testata hänelle:

‒ Työskentelin aiemmin lasten neurologian parissa ja tunnen Niilon näiltä ajoilta. Niilolla on tullut iän ja toimintakyvyn heikkenemisen myötä haasteita käyttää sähköpyörätuolin käsi- tai leukaohjausta, jolloin omatoiminen liikkuminen sillä ei ole enää onnistunut. Nyt käytössä on ollut työnnettävä comfort-pyörätuoli, joka vaatii avustajan. Pohdittiin että olisi niin hienoa, että Niilolle löytyisi liikkumisen väline, jolla hän voisi itse liikkua. Päätimme sopia tapaamisen Niilon ja Respectan kanssa testataksemme uutta ratkaisua, Jonna kertoo.

‒ Minulla oli aiemmin leukaohjaus, mutta niin kuin jokainen CP-vamman omistava tietää, että iän myötä tämä vamma pahenee, tämän voi myös allekirjoittaa cp-lasten vanhemmatkin. Koen, että tietynlainen vapaus on puuttunut minulta liikkumisen suhteen, Niilo kertoo.

Oppiva algoritmi valjastettuna liikkumisen tarpeisiin

Sähköpyörätuolin selkäosaan asennettavan CoMoveItin anturit tallentavat paineen, jonka käyttäjä kohdistaa pää- ja jalkatyynyihin. Älykäs algoritmi ja mikroprosessori tekevät tulkinnat, oppivat ja muuntaa nämä signaalit sähköpyörätuolin sujuvaksi ajoksi, auttaen keventämään ja helpottamaan liikettä. Alkuvaiheessa harjoittelua ja työtä pitää tehdä hieman enemmän, mutta ajan myötä viestin antaminen ohjaimelle on kevyempää. Näin ajaminen onnistuu pienien liikkeiden avulla.

Sähköpyörätuoliin lähdettiin tekemään muutoksia Respectan teknisen osaston toimesta. Tekniset asentajat Pasi Niemi ja Janne Nieminen ovat olleet mukana oppimassa mitä fysioterapeutti toivoo toimintakyvyltä, sen pohjalta ratkaisemassa istumisen ergonomiaa ja teknisiä muutostöitä. Etenkin alkuvaiheessa prosessia yksilölliseen tarpeeseen soveltuvan välineen muokkaamisessa on paljon teknistä työtä ja hienosäätöä, jotta apuväline on soveltuva. Teknisellä osaajalla on kyky ymmärtää auki puhuttu fyysinen tarve ja luoda sen pohjalta tekninen ratkaisu.

‒ Hyvää CoMoveItissa on se, että tämän pystyy yhdistämään jo olemassa olevaan ratkaisuun, kuten Niilolla hänen olemassa olevaan sähköpyörätuoliin, Sari ja Jonna toteavat.

Uuden järjestelmän testaaminen, opettelu ja ajamisen harjoittelu olivat kaikille jännittävää ja pitkäjänteisyyttä vaativaa. Harjoittelussa tauottaminen ja harjoittelun jakaminen lyhyisiin sessioihin on myös tärkeää, koska testaamisessa keho kuormittuu aluksi enemmän ja tilanteessa on myös uutta sisäistettävää. Tarvitaan lisäksi avara, esimerkiksi jumppasalityyppinen tila, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä ja kokea turvallisuuden tunnetta. Alkuvaiheeseen liittyy paljon myös säätöjen tekemistä.

‒ Muistan, kun isäni laittoi minut ensimmäisen kerran sähköpyörätuoliini, jossa oli asennettu tämä kyseinen pääohjain, niin ajattelin että osaanko ohjata tätä, entä jos menen päin seinää? Niilo kertoo.

Aluksi testattiin jalkakaasun käyttöä, josta todettiin pian, että se ei sopinut Niilon tilanteeseen.

‒ Kaasuttamisen hallinta on keskeistä. Pyörätuolin ohjaamisessa jalkakaasu lisäsi Niilon spastisuutta, joten keskityimme ainoastaan pääohjaimen käyttöönottoon, kertoo Tapio Tuominen.

Samalla ratkottiin Niilon istuma-asennon haasteita tuennan avulla. Tilanne edellytti, että Niilon ylävartalo saatiin tuettua oikeanlaiseen asentoon. Yksilöllinen toteutus tehtiin Respectalla.

‒ Vartalon tuki oli tosi tärkeää. Selkäosaksi tuotettiin vahvasti muotoilu, kourumainen tuki, samoin vasempaan olkapäähän. Tuennassa täytyy olla myös avoin vuorovaikutus siinä, mikä on sopiva tuennan taso, esimerkiksi kun tuetaan asentoa remmeillä. Meni jonkin verran aikaa siihen, että saatiin ratkaistua tarpeeksi tukeva ja rento istuma-asento, Sari ja Jonna kertovat. 

Niilo on prosessin aikana ottanut oppimisloikkia pääohjauksella ajamisessa, vaikka matkan varrella oli useampia epäilyksen hetkiä.

‒ Kun olin ekoja kertoja testaamassa pääohjainta, niin ajattelin että mihinkä olin lupautunut. Sillä ohjaustapa tuntui aluksi todella vaikealta, ja me kokeilimme eri variaatioita, jotta saataisiin pääohjain ylipäätään toimimaan meikäläisellä, Niilo kertoo.

‒ Jos ajatellaan kädellä ohjattavaa sähköpyörätuolia, niin kyllähän tämä vaatii käyttäjältä enemmän harjoittelua. Jos jo lapsesta asti ihmisellä on ollut mahdollisuus harjoitella liikkumista, niin sillä on merkitys myös lihasjänteyteen. Sen lisäksi että käyttäjän tulee olla motivoitunut, ratkaisu vaatii myös lähipiiriltä perehtyneisyyttä. Myös testaaminen ja harjoittelu vaativat useita kertoja ja kärsivällisyyttä, Jonna ja Sari toteavat.

Kun liikkumisen hallinta alkoi sujumaan, niin se palkitsi kaikkia. Laitteen oppiminen näkyi hyvin konkreettisesti terapeuteille.

‒ Opettelu ja harjoittelu sujuivat ajan kanssa. Meni aikaa semi kiva määrä, kunnes yhtenä testiaamupäivänä "SE" oli siinä! Olihan se huikea fiilis, kun pääohjain rupesi pelittää! Ajan myötä opin ohjaamaan sähköpyörätuoliani jälleen uudestaan, Niilo kertoo.

‒ Sen jälkeen asennot oli saatu kuntoon, oli ihan mahtava fiilis, kun ajaminen alkoi yhtäkkiä sujumaan. Takana oli useita epäilyksen hetkiä, mutta kun ajaminen alkoi sujumaan, mehän suorastaan leijuimme onnesta. Huomasi ulkopuolisenakin sen, että laite oppii nopeasti auttamaan käyttäjäänsä. Niilo ei joutunut ponnistelemaan, spastisuus ei kohonnut. Pyörätuolin ohjaaminen oli rentoa ja hyvin vähäeleistä, terapeutit muistelevat.

Liikkumisen vapautta entistä useammalle

Niilo on nyt vielä alussa pääohjatun sähköpyörätuolin käytössä, kun hän pääsee harjoittelemaan sen käyttöä kotiympäristöön. Ratkaisun käyttö perehdytetään läheisille, joita tarvitaan aluksi rinnalle tueksi. Parhaimmillaan pääohjatun pyörätuolin avulla Niilo voi liikkua kämpässä ja lähiympäristössä itsenäisemmin ja vapaammin.

‒ Pääohjaus mahdollistaa minulle enemmän liikkumista. Edelleenkin pitää harjoitella. En ole vielä paras tässä, Niilo tuumii.

Jos käyttäjän liikuntavamma on niin haastava, että on saatu hylätty päätös kädellä ohjattavaan sähköpyörätuoliin, niin pää-jalkaohjaus voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto omatoimisen liikkumisen työkalupakkiin. Terapeutit kannustavat muita kollegoitaan rohkeasti testaamaan uutta ratkaisua potentiaalisen asiakkaan kohdalla.

‒ Kun löydetään oikea ohjaustapa, voitaisiin mahdollistaa liikkumisen vapaus entistä useammalle. Jos lapsesta asti harjoitellaan, sillä on terapeuttista merkitystä lihasjänteyteen ja vaikutusta yleiseen hyvinvointiin, Tapio pohtii.

‒ Näkisin että CP-vammaiset hyötyvät tästä, varsinkin jos lapsesta saakka pystytään harjoittelemaan liikkumista. Kognitio pitää olla tosi hyvä, täytyy pystyä hahmottamaan ympäristö ja liikenne, esimerkiksi milloin täytyy pysähtyä, toteaa Jonna.

Avaintekijöitä onnistumiseen ovat terapeuttien mielestä maltti, avoin, yhteistyössä tapahtuva pohdinta ja oikeanlainen asenne.

‒ Tällaisen ratkaisun edessä täytyy olla motivoitunut ja sitoutunut oppimaan uutta, niin käyttäjän mutta myös ammattilaisen. Kaikki oppivat käytännön kautta, myös siitä, kelle ratkaisusta voisi olla hyötyä. Ei kannata heittää hanskoja tiskiin, tuumii Sari.

Pitkäjänteisyyttä vaativa sähköisen apuvälineen harjoittelu- ja oppimisprosessi on ollut hedelmällinen kaikille osapuolille.

‒ Yhteistyö ja uuden ratkaisun haltuunotto Respectan kanssa on ollut sujuvaa, opettavaista ja silmiä avaavaa. Respecta on onnistunut toteuttamaan kaikki yksilölliset tarpeet esimerkiksi istuma-asennon tuentaan, ratkaisut ovat olleet fiksun näköisiä ja viimeisteltyjä. Me omassa roolissamme pohdimme esimerkiksi istuma-asentoa, Respecta teki teknistä muutostyötä, kaikilla osapuolilla on kokemusta ja näkemystä. Mahdollisuus yhdistää monta näkökulmaa on arvokasta, Sari ja Jonna toteavat.

‒ On hyvä tuoda sitä out of the box-ajattelua, ilman että turvautuu vanhoihin totuttuihin ratkaisuihin. Eri näkökulmien asiantuntijat tuovat näkemyksensä yhteiseen pöytään. Itselleni tämä on ollut omalta kohdaltani yksi urani mielenkiintoisempia caseja. Vieläkin tulee kylmät väreet, Tapio ajattelee.

Sen jälkeen, kun Niilo on saanut kokemusta pääohjauksesta ja sähköpyörätuolista arjessa, voidaan harkita puheen kommunikaattorin kytkemistä järjestelmään mukaan.

Niilon mielestä parasta uudessa ratkaisussa on vapaus ja itsenäisyyden mahdollisuus:

‒ Minulle vapaus liikkua tarkoittaa apuvälinettä ja autoa. En sano, että olisin koskaan "vapaa" omalla tavallani liikkumisen suhteen, mutta elämä on. Minulle vapaus on sitä, että voin mennä ja tehdä. Vertaan vapautta autoon, ja tämä on tärkein metafora minulle. Kyllä kehitys on kehittynyt ja kiitos terveydenhuollon ammattilaisille siitä, ilman teitä ei pärjättäisi. Kanssatovereilleni sanoisin, että yritetään elää hyvä elämä ja rikkoo ennakkoluuloja, eiks je?!

 

”Minulle vapaus on sitä, että voin mennä ja tehdä. Vertaan vapautta autoon, ja tämä on tärkein metafora minulle." - Niilo Virta