Syksy tarkoittaa lapsille arkeen ja koulutyöhön tai päiväkotiin palaamista. Istuminen lisääntyy kaikilla lapsilla, mutta etenkin liikuntarajoitteisella lapsella istumista saattaa tulla jopa 8-10 tuntia päivässä. Ihmisen keho on luotu seisomaan ja etenkin kasvuiässä seisominen on erityisen tärkeää, sillä seisominen kehittää ja tukee kehon toimintoja kuten ruuansulatusta sekä luuston kehitystä.
Toimintaterapeutti Andrea Espei luennoi elokuussa Respectan Back to School -ammattilaiswebinaarissa lasten istumisen ja seisomisen ratkaisuista apuvälinevalmistaja Schuchmannin portfolion näkökulmasta. Sekä Andealla että apuvälinevalmistaja Schuchmannilla on pitkä kokemus alalta, perheyritys on perustettu 1983. Schuchmann valmistaa lapsille ja nuorille mm. istumisen, seisomisen, hygienian sekä kävelyn apuvälineratkaisuja. Yrityksessä työskentelee 150 asiantuntijaa, joiden yhteistyönä apuvälineet suunnitellaan ja valmistetaan.
Apuvälineratkaisuja voidaan peilata kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen eli ICF:aan – onko apuväline tarkoituksenmukainen ja täyttääkö se lapsen tarpeet?
Mitä aikaisemmin lapsen kehitykseen tai liikkumiseen vaikuttava ongelma havaitaan, sitä paremmin lapsen kehitykseen voidaan puuttua. Moniin asioihin voidaan vaikuttaa parhaiten lapsen varhaisissa kehitysvaiheissa. Varhainen puuttuminen voi vaikuttaa vamman vakavuuteen sekä korjata tai lieventää sen seurauksia ja antaa lapselle parhaan mahdollisen mahdollisuuden kehittyä.
Liikuntavamman vaikeusasteen määrittelyssä käytetään Gross Motor Function Classification Scale-luokitusta, joka kuvaa karkeamotorista toimintaa tasoilla 1-5. GMFCS-luokituksen ensimmäisellä tasolla lapsi liikkuu ja toimii normaalisti. Tasolla 2 lapsi saattaa tarvita liikkumista helpottavan apuvälineen kuten ortoosin ja hän usein tarvitsee apua esimerkiksi portaissa kulkemiseen. Tasoilla 3 ja 4 lapsi pystyy itsenäiseen liikkumiseen apuvälineen, kuten dallarin, kävelykeppien tai pyörätuolin, avulla. Tasolla 5 lapsi pystyy liikkumaan vain avustettuna.
Hyvä istuinratkaisu tukee lapsen asentoa
Koska liikuntarajoitteisella lapsella istumista tulee päivän mittaan paljon, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota oikeanlaiseen istuma-asentoon. Istuma-asentoa voidaan tukea erilaisilla tukiratkaisuilla sekä istuintyynyillä ja vöillä. Myös työtuolin pöytää on hyvä pystyä säätämään.
Istumisen tavoitteena liikuntakyvyn GMFCS-luokituksen tasoilla 2-3 on mm. pystyasennon ja symmetrian ylläpito, mahdollisuus nousta ja istua tuoliin itsenäisesti sekä mahdollisuus toimia yhdenvertaisena toisten lasten kanssa.
Schuchmannin Erityisistuin Smilla on lasten yleistuoli, jolla voidaan edesauttaa aktiivista istumista ja tukea lapsen kehitystä. Tuoli kasvaa käyttäjänsä mukana eli sen istuinta ja jalkalautaa voidaan säätää lapsen tarpeen sekä tilanteen mukaan. Tuolin selkäosa on myös kulmasäädettävä sekä käsituet ovat korkeussäädettävät. Smillaan on saatavilla paljon istuma-asentoa tukevia varustevaihtoehtoja, kuten vöitä ja liivejä.
–”Tämä sopii erityisesti lapsille, joilla on vaikeuksia ylläpitää hyvää istuma-asentoa, viemättä kuitenkaan mahdollisuutta vaihtaa asentoa itsenäisesti”, Andrea kertoo.
GMFCS-luokituksen tasoilla 3 ja 4 lapsella on usein vaikeuksia asennonhallinnassa sekä pään asennon kontrollissa. Nämä ovat tärkeitä seikkoja ympäristön havainnoinnissa sekä kommunikoinnissa. Tavoitteena on säilyttää hyvä keskivartalon hallinta sekä helpottaa pään asennon kontrollointia. Koska istumista tulee todella paljon, on tärkeää saada istuma-asentoon vaihtelua.
Schuchmannin Madita sekä Madita Fun-terapiatuoli on suunniteltu lapsille ja nuorille, jotka eivät pysty seisomaan tai istumaan itsenäisesti. Molemmat tuolimallit koostuvat moduuleista, joita voidaan valita lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan. Monipuolisilla säädöillä voidaan mahdollistaa monet arkiset toiminnot ja osallistuminen sosiaaliseen toimintaan. Tuolia voidaan myös kallistaa eteen- tai taaksepäin, jolloin aktiivisen- ja lepoasennon välillä voidaan vaihdella. Näin saadaan kaivattua vaihtelua istuma-asentoon päivän aikana. Madita-Fun -malliin on saatavilla lisävarusteena irrotettava selkäosa, jolla istuma-asennosta saadaan aktiivinen ja sekä vatsa- että selkälihakset saadaan aktivoitua.
Sen lisäksi että terapiatuoliin lapselle tulee saada hyvä istuma-asento, tulee tuolin tukea päivittäistä toimintaa ja olla helppokäyttöinen myös lapsen avustajille. Apuvälineen täytyy toimia käyttöympäristössään kotona, koulussa tai päiväkodissa.
Madita-Fun Mini on versio pienille lapsille, Maxi-malli on isompi ja soveltuu nuorille ja jopa aikuisille. Lisäksi valikoimassa on uutena ratkaisuna Madita HD, jonka maksimikäyttäjäpaino on 65 kiloa.
Pystyasento on tärkeää keholle
Lapsi nousee pystyasentoon yleensä noin 9 kuukauden ikäisenä. Seisominen tukee lapsen kehitystä sekä fyysisiä toimintoja ja vaikuttaa kehon hallintaan.
–”Usein motoristen toimintojen aikana istumme, vaikka on todettu että esimerkiksi usein pojat kehittävät kirjoitustaitojaan paremmin seisoen”, Andrea valaisee ja jatkaa:
–”Istuma-asento mielletään mukavaksi asennoksi, mutta ihmiskeho on suunniteltu pystyasentoon. Seisoma-asennotkin ovat yksilöllisiä, jokaisella meillä se on erilainen käsien ja lantion asennosta lähtien.”
Vauvalla selkäranka on C-kirjaimen muotoinen ja muuttuu kasvun myötä S:n muotoiseksi, jossa alaselän ja niskan mutkat rangassa mukailevat toisiaan. Seisominen vahvistaa luustoa ja vähentää murtumariskiä, venyttää lihaksia ja vähentää kontraktuuria eli tahdosta riippumatonta lihasten jännitystilaa. Myös lantio muokkautuu, kun sen päälle varataan painoa. Pään kontrolloinnin kehittyminen on riippuvainen seisoma-asennosta. Seisomisella voidaan helpottaa hengityselimistön toimintaa, vaikuttaa äänenhallintaan, parantaa verenkiertoa ja -painetta ja tukea ruoansulatusta sekä virtsarakon toimintaa.
Päivittäisten toimintojen näkökulmasta seisomisen hyödyt ovat myös laajat. Tutkimusten mukaan seisomisasento voi parantaa keskittymiskykyä *1 ja auttaa hallitsemaan primitiivisiä reaktioita (ATNR, TLR)*2, Näiden lisäksi seisomisella on positiivinen vaikutus myös aistitiedon käsittelyyn sekä mielialaan, henkilön energiatasoon ja keskittymiseen*2. Lisäksi unenlaadun on todettu myös paranevan *3. Lisäksi tärkeä samassa tasolla toisten kanssa kommunikointi onnistuu.
Andrea haluaa käyttää toimintakyvyn ICF-luokituksen yhteydessä näkökulmana lasten toimintakykyyn F-sanojen mallia *4: Fitness eli fyysinen kehon rakenne ja toiminnallisuus, Function eli aktiviisuus, Friends eli osallisuus ja Family eli ympäristö ja Fun eli yksilölliset tekijät.
Seisomisen ratkaisu valitaan yleensä lapselle, jolla on esimerkiksi cp-vamma, downin syndrooma, duchennen lihasdysforia (DMD), selkäydinperäinen lihassurkastuma (SMA), spina bifida tai muu kehityksen viivästymä. Seisomatelineellä voidaan harjoitella painon varaamista omille jaloille ja näin vahvistaa kehoa. Seisomatelineen lisävarusteilla, kuten vöillä tai liiveillä, voidaan helpottaa asennon ylläpitämistä ja hallintaa.
Schuchmannin korkeussäädettävä seisomateline Tim linjaa käyttäjän oikeanlaiseen seisoma-asentoon erilaisten vartalon tukien avulla. Yhdistetty selkä- ja lantiotuki yhdessä pakaratuen kanssa edistävät vartalon ja yläraajojen aktivaatiotasoa. Toinen seisomateline on kelattavilla pyörillä varustettu Todd, jolloin käyttäjä voi liikkua kelaamalla itsenäisesti mihin tahansa.
Schuchmannin uutuus Till-seisomateline mahdollistaa makuuasennosta seisoma-asentoon siirtymisen helposti. Till sopii myös lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia pään asennon hallinnassa tai merkittäviä puolieroja sekä kireyksiä lihaksissa. Seisomatelineessä on monipuoliset säädöt, joilla voidaan tukea myös avustajan ergonomiaa ja korkeussäädön ansiosta lapsi pääsee seisoessaan samaan tasoon toisten kanssa, jolloin kanssakäyminen toisten kanssa on helpompaa.
–”Riippumatta vamman merkityksestä ja vakavuudesta, jokaisella ihmisellä on oikeus olla pystyasennossa päivittäin.”, Andrea kiteyttää.
Varhaisen kuntoutuksen merkitys
Jokaisella liikuntavammaisella lapsella on oikeus osallistua normaaliin arkeen ja toimintaan oman toimintakykynsä rajoissa. Varhaisen kuntoutuksen kautta lapsi voi oppia toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Lue lisää lapsen varhaisen kuntoutuksen tavoitteista, asennon ja liikkumisen kehityksestä sekä apuvälineiden tavoitteellisesta käytöstä sivujemme osiosta Lapselle: Lasten apuvälineiden tavoitteellinen käyttö ja sovittaminen
Tutkimusviitteet:
*1 Labandz 2011, Dobrich 2010, Miles 2010, Smith 2010, Krueger & Coleman 2010
*2 Smith 2010, Krueger & Coleman 2010
*3 Hicks 2008
*4 Adapted from P.L. Rosenbaum and J.W. Gorter, 2012. “The ’F-Words‘ in Childhood Disability: I Swear This Is How We Should Think!“ Child: Care, Health and Development 38 (4): 457-63. doi:10.1111/j.1365-2214.2011.01338.x