Suomessa terveydenhuollon ammattilaisetkin tuntevat lymfaterapian vaikutuksia edelleen melko vähän. Yleisimmin se tunnetaan syövän jälkeisten turvotusten hoitona. Lymfaterapia ei ole pelkästään manuaalista, vaan kokonaisvaltainen terapia sisältää lisäksi kompressioterapian, terapeuttiset harjoitteet sekä ohjausta turvotusraajan ihonhoitoon ja omatoimiseen hoitoon.
Lymfaterapeutti Tarja Kokkosen asiakkaat ovat pääasiassa syöpäpotilaita sekä primaarista lymfedeemaa eli synnynnäisen imusuoniston kehityshäiriötä sairastavia henkilöitä.
”Turvotus ei ole diagnoosi, mutta se on oire kehossa olevasta häiriöstä. Lääkärikään ei aina osaa lukea, nähdä potilaan turvotuksen syytä. Siihen on aina jokin syy ja sen selvittäminen auttaa potilaan hoidossa. Meillä Suomessa on kuitenkin vielä melko kehittymätön lymfakulttuuri verrattuna esimerkiksi joihinkin Keski-Euroopan maihin”, Kokkonen toteaa.
Lymfaterapia tekniikkana aktivoi imusuoniston toimintaa. ”Lymfaterapia vaikuttaa ihon mekanoreseptoreiden kautta parasympaattiseen hermostoon, kuten kipuun ja aineenvaihduntaan positiivisesti, mitä ei yleisesti osata tarpeeksi hyödyntää terveydenhuollossa”, Kokkonen huomauttaa.
Yksilöllisellä terapialla hyviä tuloksia
Tarja Kokkonen kertoo asiakkaastaan, jolla on primaari lymfaedeema, jota ei hänen lapsuudessaan tunnistettu. Vuosien kuluessa hän on saanut useita ruusuinfektioita raajoihinsa, mikä on entisestään pahentanut tilannetta.
”Minulle oli yllätys, että kokonaisvaltaisella intensiivisellä lymfaterapialla olemme pystyneet pehmittämään vanhaakin fibroottista kudosta molemmista jaloista ja olemme saaneet jalkojen volyymiä pienennettyä. Tämän ansiosta asiakkaan elämänlaatukin on parantunut.”
Kokkonen käytti hoidossa edeemaotteiden lisäksi muun muassa lymfatyynyjä ja lymfaterapian jälkeen sidoksia fibroottisten alueiden pehmittämisen. Asiakkaalla on käytössä myös uusimpia laakakudottuja kompressiotuotteita ja yökäyttöön hankitut Relax-sukat.
Kokkonen haluaakin korostaa yksilöllisen hoidon merkitystä.
”Oikean kompressiotuotteen löytäminen edellyttää aina, että selvitämme turvotuksen syyn ja ymmärrämme ihmisen elämäntilanteen – ja osaamme yhdistää nämä tekijät.”
Terveydenhuollon ammattilaisilla pitää Kokkosen mielestä olla näppituntuma potilaan turvotukseen. Pitää osata tunnustella, palpoida kudosta ja pitää osata mitata.
”Jos potilasta osataan motivoida käyttämään juuri hänelle yksilöllisesti suunniteltua kompressiotuotetta, hän myös haluaa käyttää sitä.”
Hyvä tuote on siis sellainen, joka istuu ja tuntuu hyvältä. Tämä edellyttää Kokkosen mukaan sitä, että terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät imusuoniston kulun ja toiminnan.
On siis huomioitava muutakin kuin kättä, joka turpoaa. Rintasyöpäpotilaan ongelma ei aina olekaan operaation jälkeen pelkästään kädessä, vaan myös rintakehässä ja selässä, joiden turvotus pitäisi huomioida myös kompressiotuotetta valittaessa.
”Ihopoimutesti on käyttökelpoinen turvotuspotilaan tutkimuksessa. Kyllä potilasta pitää koskea!”
Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, DVAI-kouluttaja (Dr. Vodder Academy International) Tarja Kokkonen puhui Respectan koulutustilaisuudessa Helsingissä 17.5.2017.
Katso lisää:
Ratkaisut - Painehoitotuotteet
Kuvasto - Kompressiotuotteet