Pyörätuolin käyttäjälle ikioma piha voi olla saavuttamaton paikka. Jouni Remeksen tiimille taas ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Kun kynnyksiä poistaa, voi elämä tutussa kodissa saada aivan uusia ulottuvuuksia.
Myyntiedustaja Jouni Remes Respectalta suunnittelee ja toteuttaa tiiminsä kanssa ympäristöjä, joissa voi liikkua esteettömästi myös pyörätuolilla. Ratkaisuihin kuuluvat erilaiset luiskat, rampit, tukikaiteet, hissit ja nostimet.
Esteettömyys on asia, jota kahdella jalalla kulkeva harvoin pohtii. Pyörätuolin käyttäjälle on liiankin selvää, ettei esimerkiksi Mannerheimintien kivijalkaliikkeisiin ole asiaa. Hankalia paikkoja voi olla myös omassa kodissa. Onneksi esteitä voidaan sekä purkaa että ylittää. Keinot ovat yhä näppärämpiä. Jo takaovelle rakennettu luiska voi muuttaa kaiken.
”Luiska voi merkitä sitä, ettei enää ole oman kodin vankina. Pienellä ratkaisulla aukeaa uusi mahdollisuus lähteä ulkoilmaan”, Remes kertoo. ”Luiska tarjoaa mahdollisuuden päästä katsomaan, kun joku kopsuttelee pihaa, se mahdollistaa aika paljon. Näin saa elämänlaatua parannettua.”
Arkipäiväinen pihalla olo on samalla jotain äärimmäisen tärkeää. Voi haistella ruusupensaita tai raitista ilmaa ja tehdä sen itsenäisesti ilman, että on toisten autettavana.
Oma koti tai mökki haltuun
Kodista voidaan poistaa kynnyksiä tai tehdä niihin luiskia. Respecta käyttää pienemmissä luiskissa 18 millimetrin korkuista moduulijärjestelmää. Moduulien avulla voidaan rakentaa kynnyksen yli juuri sellainen luiska kuin tarvitaan. Näppärä apu on myös ns. Weekend-kassi. Mukana kuljetettavista elementeistä voi vaikka mökkireissuilla rakentaa luiskan kynnyksen yli.
”Kaikki on vain mielikuvituksesta kiinni. Tilataan tarvittava määrä paloja, ne ovat vähän niin kuin legopalikat, joista rakennetaan.”
Lisäksi on olemassa alumiinista rakennettuja valmisluiskia, jotka saa määrämittoihin tilattuina. Ne on helppo asentaa suoraan paikoilleen. Luiskat tehdään nykyään puun sijasta usein muoveista tai metalleista, jotka ovat huoltovapaampia, kevyempiä ja helpommin asennettavissa paikalleen.
”Yli pääsee vaikka sähkömopolla, luiskat kestävät.”
Kotiin voidaan rakentaa myös kerrosten välisiä tasonostimia pyörätuolia käyttäville. Tuolihissit taas sopivat henkilöille, joilla on vartalohallintaa, muttei enää kykyä kävellä portaissa. Ratkaisut ovat usein myös esteettisesti mukavia. Kun käyttötarvetta ei ole, lavanostimen lava taittuu seinälle piiloon.
”On tapaus, jossa asiakas kertoi, ettei ole käynyt kotinsa yläkerrassa kymmeneen vuoteen. Tällainen kommentti on avartava asia itsellekin. Kun saadaan apuväline siihen, se aukaisee kokonaan uusia juttuja”, Remes kertoo.
Ulos ovesta, maailma kutsuu
Liikkumista voidaan helpottaa myös ulko-ovelle tehtävällä rampilla. Nyrkkisääntönä on se, että jos korotus on 0−30 senttiä, ratkaisu toteutetaan luiskalla. Jos nousu on 30 sentistä metriin, siihen sopii ramppi tai tasonostin. Tätä korkeammissa nousuissa ja kerroksista toiseen siirryttäessä käytetään lavanostinta.
Esteettömyyden pääperiaatteita on, että jos kyseessä on julkinen tila, nousukulma saa olla enintään viisi astetta eli 1:20. Tämä merkitsee, että 40 senttiä nousua tarkoittaa kahdeksan metrin pituista ramppia. Yli kuuden metrin rampissa tarvitaan myös lepotasanne.
Yksityisasunnossa kulma on vähän erilainen eli 1:12,5 eli siinä 40 sentin nousu merkitsee neljän metrin pituista ramppia.
Remes muistuttaa, että esimerkiksi Helsingin vanhoissa rintamamiestaloissa on usein metrin korkuisia kivijalkoja. Silloin tarvittaisiin melkein 20-metristä ramppia, mitä on vaikea sijoittaa tontille. Nämä nousut on ratkaistu tasonostimella.
”Eli katsotaan myös aina asiakkaan tarpeita ja ratkaisun käytettävyyttä, se on ykkösjuttu.”
Asiantuntijoilta kannattaa kysyä
Muutostyöt ovat tarveharkintaisia ja niissä maksajana on usein kuntien vammaispalvelu, joka myöntää apuvälineet omien kriteeriensä mukaan.
”Me voimme tehdä suosituksia siitä, millaisilla apuvälineillä pärjäisi. Kunta tekee päätökset.”
Suomessa apuvälineet ovat pääsääntöisesti maksuttomia, mikäli niihin on todellinen tarve. Laitteet ovat kalliita, mutta niiden avulla voidaan tukea omatoimisuutta. Remes muistuttaa, että esimerkiksi amputointi ei estä autoilua. Autoilussakin apuvälineet ovat tarveharkintaisia.
”Apuvälineet vaikuttavat elämänhallintaan ja itsemääräämisoikeuteen ja ovat sillä tavalla merkityksellisiä.”
Myös kuntienkin vammaispalveluiden kannattaa pyytää apua konsultoinnissa ja tilojen arvioinnissa. Siitä voi lähteä keskustelemaan, minkälaisilla ratkaisuilla päästäisiin eteenpäin. Ennen päätöksiä on hyvä tuntea vaihtoehdot ja ratkaisujen käytettävyys.
”Me katsomme myös, että apuvälineitä on turvallista käyttää.”
Esimerkiksi tuolihissin sopivuutta omaan kotiin voi myös ”testata” ennakkoon. Tuolihissin mitoitus tehdään niin, että asiakas näkee 3D-mallinnuksena jo ennakkoon. Näin voi jo mittausvaiheessa kurkistaa, miltä tuoli näyttää omassa kodissa ja miten se liikkuisi portaikossa. Mitat menevät sähköisesti tehtaalle, josta toimitetaan valmis paketti asennettavaksi.
”Voimme tarjota paljon ratkaisuja, joilla ihmisten elämänlaatu tai mahdollisuus käyttää erilaisia tiloja paranee.”
Myös kaupungit ja kunnat satsaavat esteettömyyteen. Juuri nyt esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kerää palautetta esteettömyydestä.