Respectan Kari Wallenius on alaraajojen ortotiikkaan erikoistunut apuvälineteknikko ja Metropolia-ammattikorkeakoulun luennoitsija. Urallaan hän on kuullut usein perustelun, että ortoosi on toimiva, koska se on kestänyt käytössä useita vuosia. Walleniusta kiinnostaa kuitenkin enemmän ihminen ortoosin sisällä: onko ratkaisu kestävä hänen raajalleen ja toimintakyvylleen?
− Apuvälineteknikon pitäisi keskustella apuvälineen tilaajan kanssa asiakkaasta: mitkä ovat ongelman syyt ja miten ongelmaan voidaan vaikuttaa. Paras lopputulos saavutetaan yhteisellä keskustelulla, summaa Wallenius.
Apuvälineratkaisuja tehdessä tulisi miettiä myös pitkän aikavälin tavoitteita. Tämän päivän nopea ratkaisu ei välttämättä toimi enää vuoden tai parin päästä.
− Esimerkiksi MS-tautia sairastaville tehdään yleensä tukipohjallisratkaisuja liian myöhään, kun olisi jo sääriortoosin aika. MS on etenevä sairaus, jolloin tiedetään mihin suuntaan toimintakyky on kehittymässä. Sarja lyhytaikaisia pikakorjauksia on raskas niin asiakkaalle kuin hoitajalle. Siksi kannattaisi aina keskustella myös tulevaisuutta ennakoivista ja ongelmien pahenemista ehkäisevistä ratkaisuista.
Wallenius painottaa huolellisen arvioinnin ja keskustelun merkitystä. Hän havainnollistaa tätä esimerkillä poliopotilaasta, jonka kävelyn ongelmia oli ratkottu vuosia ortopedisillä kengillä. Hinnakkaita kenkiä oli kulunut 1−2 paria vuodessa.
− Näin, että reilua korokepohjaa vaativa jalkojen pituusero johtui suurimmaksi osaksi yliojentuvasta polvesta. Avasin keskustelun asiakkaan kanssa, että mitä jos tekisimme jotain uutta. Ratkoimme polven ja nilkan ongelmat yksilöllisellä sääriortoosilla, jolloin asiakas voi siirtyä edullisempiin tehdastekoisiin jalkineisiin. Kokonaisuudessaan ratkaisu oli edullisempi niin kustannuksiltaan kuin potilaan elämänlaadun kannalta.
Valmistuki vai yksilöllisesti valmistettu?
Valmistuki voi vaikuttaa houkuttelevalta ja edulliselta vaihtoehdolta aivoverenkiertohäiriöpotilaalle. Ja monesti näin onkin, ainakin vähän aikaa.
− Kun AVH-potilaalle kokeillaan valmistukea uuden kengän kanssa, se saattaa näyttää hyvältä. Valmistuella kireää ja virheasentoista raajaa ei kuitenkaan saada oikeaan asentoon, vaan jalka on edelleen virheasennossa kengän sisällä. Kun valmistukea on käytetty jonkin aikaa, kenkä kääntyy hurjaan asentoon. Se on hyvä indikaatio siitä, mitä kengän sisällä tapahtuu ja mitä se tekee asiakkaan jalalle pitkällä aikavälillä. Vääränlainen kuormitus ja ohjaus näkyvät melko nopeasti myös asiakkaan ihon kunnossa.
Valmisortoosien hyötyä arvioidaan tieteellisin mittarein kävelyn aikana: paljonko apuväline parantaa kävelyn tehokkuutta (syke) ja antaa lisää kävelynopeutta. Wallenius painottaa, että kävelyanalyysi on todella tärkeää, mutta apuvälinettä pitäisi myös arvioida asiakkaan omien tavoitteiden kannalta.
− Potilaalle voi esimerkiksi olla tärkeää, että hän pääsee omin avuin turvallisesti käymään WC:ssä ja sen ansiosta asumaan kotona. Tukiratkaisun pitäisi mahdollistaa kävely, turvallisuus ja jalan kunto tulevina vuosina.
Apuvälinearvion tärkeimmät osa-alueet
- Asiakkaan ja/tai fysioterapeutin haastattelu asiakkaan kokemasta ongelmasta, toiveista ja tavoitteista sekä päivittäisestä elämästä.
- Lihasvoimien ja liikeratojen testaaminen.
- Kävelyn arviointi – tehdään vasta, kun jalkojen virheasennot, kovettumat jne. on katsottu ja arvioijalle on syntynyt käsitys, miltä kävely oletettavasti näyttää.
- Toimintakyvyn arviointi ja suhteuttaminen tavoitteisiin – millaisin apuvälinein päästään hyvään lopputulokseen?
- Ratkaisun suhteuttaminen asiakkaan ikään, diagnoosiin ja nykytilaan – kevyempi vai tulevaa ennakoiva ratkaisu?
- Arvioidaan onko asiakkaalla mahdollisuuksia pukea apuvälineitä itse, tilavuuden muutokset jalassa, sekä ortoosin kanssa käytettävien kenkien ja muiden apuvälineiden kartoitus.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
Aivoverenkiertohäiriöllä tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä ja vielä korjaantuvaa häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esim. motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus.
Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa sijainnista ja laajuudesta riippuen monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa.
Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita on Suomessa v. 2015 arvioitu olleen noin 100 000. Yhteensä vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä.
Lähde: http://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/perustietoa_avh_sta
Katso lisää:
Ratkaisut - Ortoosit ja tuet
Kuvasto - Ortoosit ja tuet