”En minä kuitenkaan pysty!” Tähän lamauttavaan ajatukseen on toimintaterapeutti Annu Voipio törmännyt toistuvasti uransa aikana. Moni arkea helpottava apuväline päätyy kaappiin pölyttymään oman pystyvyyden epäilyn tai epäonnistuneen kokeilun vuoksi.
Kun ihminen on menettänyt toimintakyvyn raajassaan, tyypillinen ajatus on, että koska en pysty tekemään asioita samalla tavalla kuin ennen, en pysty mihinkään. Pystyvyyden tunne ja identiteetti on rakennettava uudelleen kokeilujen ja onnistumisen kokemusten kautta.
”Epäonnistuminen on inhottava tunne. Jos vaikkapa pukeutuminen ei toimintakyvyn heiketessä onnistu, saadaan nopeasti kokemuksia ’en saa edes housuja jalkaan, en pysty pukeutumaan’. On vaikea kuvitella miten saman asian voisi tehdä eri tavalla tai apuvälineen avulla. Monesti ihminen sopeutuu tekemättömyyteen”, kertoo Annu Voipio Respectasta.
Annu Voipion kokemuksen mukaan 80/20 sääntö pätee myös apuvälineiden hyödyntämiseen. 80 prosenttia apuvälineistä käytetään aktiivisesti ja 20 prosenttia jää vajaalle käytölle tai kokonaan käyttämättä, kun käyttäjä ei osaa hyödyntää apuvälineen ominaisuuksia tai käyttää sitä omaan tarpeeseen sopivalla tavalla. Varovaisuus ja rajoitteet ovat monesti vain omassa päässä. Siksi ohjauksella ja opastuksella on hänen mukaansa tärkeä rooli apuvälineen hankinnassa.
”Ahaa-elämyksen ja onnistuneiden kokemusten tuottaminen on käytönohjauksen tärkeä tavoite. Ammattilaisen opastuksella hankitaan pystyvyyden kokemuksia ja itsevarmuutta sekä herätellään halua kokeilla ja kehittää. On monta tapaa tehdä asioita ja itselle sopivan tavan löytäminen vaatii kokeilua.”
Kokeilemalla onnistumisen elämyksiä
Usein apuvälineen käyttäjä tarvitsee ohjeiden ja vinkkien lisäksi konkreettista käytön kokeilua ja oivalluksia apuvälineen toiminnasta. Ammattilaisen tulisi kuunnella herkällä korvalla, mitä asiakas oikeastaan kertoo apuvälineistä ja omasta arjestaan. Samalla tulee käytyä tavoitteet läpi: mitä varten apuväline on olemassa?
”Monet sanovat, että tämä apuväline vaikuttaa ihan fiksulta, mutta löytääkö asiakas oikeasti arjestaan hetkiä, jolloin apuvälinettä tulisi käytettyä? Kuinka usein tällaisia tilanteita on? Eli tarvitaanko oikeasti vasemman käden kuorimaveitsi vai tuleeko syötyä pakastevihanneksia? Teoriassa apuväline voi kuulostaa hyvältä ja toimivalta, mutta vasta käyttökokemus auttaa miettimään hyödyllisyyttä omassa elämässä”, kertoo Annu Voipio.
Apuvälineen käytön opettelun lisäksi uudenlaiset liikemallit ja puolierot vaativat lihasten harjoittamista.
”Luovutuksen yhteydessä olisi hyvä käydä läpi ja kokeilla apuvälineen käyttöä. Lisäksi olisi hyvä aina varmistaa, että apuvälineen käyttäjä tietää mihin tarkoitukseen apuväline on tarkoitettu ja mitä sillä haetaan. Jos apuvälineeseen on saatu maksusitoumuksen julkiselta sektorilta, lähettävän tahon ja Respectan kirjaamat tiedot voi tarkistaa Omakannasta.”