Tanssija Minna Tervamäki on innoissaan, niin innoissaan kuin ihminen voi olla niinkin proosallisesta asiasta kuin tukipohjallinen. Hänelle se on tehty pehmeään balettitossuun. Vaikutus on ratkaiseva, jalan linjaus ja hermotus toimii jälleen, mikä merkitsee tanssijalle vapautta − tanssiin.
Balettitanssija Minna Tervamäki jäi kansallisbaletista eläkkeelle vuonna 2012. Tanssijan ja koreografin ura kuitenkin jatkuu, elämässä on uusia produktioita.
– Treenaan ja esiinnyn, arki on todella erilaista, kun olen freelancer ja yksityisyrittäjä. Paljon on edelleen samaa. Nyt toimin myös puhujana ja valmentajana.
Yrityksessä Kuudes aisti Tervamäki valmentaa ajattelutaitoja ja herättelee ihmisiä tutustumaan itseensä. Tässä hän voi hyödyntää oman uransa oppeja, siitä miten voi käyttää vaikkapa tahdonvoimaa, jota tanssi vaatii. Tanssijuutta voi myös sanallistaa.
– Ihmisillä on hyvin erilaisia strategioita, voimavaroja voivat olla innostuneisuus ja intohimo.
Kun treenit vähenivät, tukijalka alkoi pettää
Tanssija käyttää kehoaan myös todella kuluttavalla tavalla. Uran kääntöpuoli ovat fyysiset ongelmat.
– Minulla on lähtökohtaisesti liikkuvat, jopa löysät nilkat, mikä on tanssijalla myös haluttu ominaisuus, ne taipuvat paljon.
Vasen jalka, tukijalka on Tervamäen mukaan saanut siipeensä usein ja leikattu kolmeen kertaan. Kehräsluun sisäpuolella oleva jänne on revennyt. Vaikka hän on toipunut vammoista takaisin lavalle, viimeinen leikkaus jätti jälkiä.
– Huomaan myös, että kun ei ollut niin paljon balettitreenejä ja harjoituksia, ei ole niin vahvoja lihaksia ja jalka alkoi pettää.
Tervamäki sanoo, että hänen oma mielikuvansa on vähän epätieteellinen. Se on kuitenkin helppo käsittää. Hän kuvaa jalkansa jännettä kuminauhaksi ja kun se vanhenee, elastisuus vähenee:
– Oli vähän sellainen tunne nilkassa. Ei enää harjoittelulla tai millään tuntunut saavan nilkka tukevaksi.
Tukijalan pettäminen alkoi haitata paitsi normaalissa elämässä, myös tanssijana.
– Onneksi Jarmo Ahonen Artfysio Oy:stä suositteli, että nyt kannattaisi hankkia kunnon pohjallinen ja suositteli Henri Silasen apua.
Pienestä tuesta radikaali apu
– Kun sain sen pohjallisen sekä erikoispohjallisen balettitossun sisälle, hihkuin, että minun elämäni muuttui, Tervamäki nauraa. – Se oli todella radikaali apu. Vaikutti koko tukijalan toimintaan ja linjaukseen.
Silti hän on myös Silasen kanssa puhunut, ettei tiedä onko ylenpalttinen pohjallismuoti hyvä, ellei todella ole mitään vammaa.
– Jos taas on spesifi ongelma, joka tutkitaan yksilöllisesti ja pohjallinen tehdään vammojen korjaamiseksi, puhutaan jo ihan eri tason asiasta.
Tervamäki kuvailee, että itse pohjallinen on ”ihan pieni läpyskä”. Se on tehty käsityönä ja sen optimaalista kokoa ja sitä, miten pohjallinen pysyy tossun sisällä, on haettu kokeillen. Tervamäki tanssii sekä kovakärkisillä että pehmeillä tossuilla. Tuki tarvittiin nimenomaan pehmeään tossuun.
– Se tukee ja se auttaa niin, että linjaus siihen koko jalkaan tulee oikein. Se on oleellista jalan ja koko kropan linjaukseen ja kun nilkka on oikeassa asennossa, ponnistaminen puolivarpaille sujuu oikein.
Jos asento on väärä, hermotus ei pelitä. Ammattitanssijalla liikeaisti on omalla tasollaan.
– Oli todella ärsyttävää, että tunsin, että se asento on väärin, mutten päässyt millään tahdonvoimalla sitä suoristamaan. Se oli todella epämiellyttävää.
Kipuja tuli polveen, mutta Tervamäki tajusi, ettei ongelma ollut siinä. Ongelma ei pian olekaan vain nilkka vaan koko kineettinen ketju.
– Puhumattakaan pääkopasta, hermot olivat mennä.
Jos vaiva olisi jatkunut pitkään, se olisi merkinnyt jänteen venymistä väärään suuntaan.
– Olisi vanhemmiten oltu todella isoissa ongelmissa. On todella tärkeää pysäyttää ongelma. Olen todella onnellinen, ettei nilkka päässyt ihan toimettomaan jamaan. Se kertautuu, kun jalka on väärässä asennossa, hermotus surkastuu, jalka tottuu väärään asentoon, puhumattakaan siitä, miten muu keho reagoi ja kompensoi.
Korkea kiila palautti asennon
Respectan Process Manager, jalkaterapeutti Henri Silanen kuvailee, että Tervamäki pääsee tanssiessaan hyvin päkiälle, jalka asettuu alustaan ja on hyvin kiertynyt painopisteen päälle. Ongelma tulee esiin, kun kantapää laskeutuu alas, painautuu jalan takaosa pitkittyneeseen pronaatioon ja koko raaja seuraa sisäkiertoon. Eli päkiällä liikkeen suorittaminen sujuu hyvin, kanta-alustalla se on vaikeaa ja jalka vajoaa liian alas ja on suuri työ päästä jälleen hyvään jalan hallintaan.
– Hänellä on erinomainen lihashallinta ja tuntemus jalasta ja kun kantapää on alustalla, on painopiste kiertynyt pois linjasta. Apuvälineellä, pienellä kantakiilalla, palautettiin asentoa takaisin painopistelinjalle niin, että se tulisi normaalin liikelaajuuden pariin.
Kantakiila tukee kantaluuta ja telaluuta parempaan asentoon.
– Apuväline oli tarpeen, koska ollaan suurien voimien kanssa tekemisissä. Tätä voisi verrata pikajuoksijankin jalkaan. Päkiän varassa jalka toimii hyvin, mutta kun joutuu pudottautumaan kannalle, jalka toimii huonosti.
Balettitossuun tehtiin kantakiila, missä on korkea tuki telaluukannattimen alla. Tervamäen jalassa on korkea rakenne ja perittynä ominaisuutena yliliikkuvuus, näin virhetoimintakin on reilu. Myös arkikäyttöön tehtiin tukipohjalliset, joissa on enemmän jalkoja lepuuttava ja rauhoittava vaikutus. Varsinainen juttu oli tanssi, joten teimme spesifin tuen lajikenkään.
– Pieni, mutta tärkeä apuväline, Silanen sanoo.
Kuvat: Minna Tervamäki