Myoelektrinen yläraajaproteesi on tekninen apuväline, jolla korvataan puuttuva yläraaja tai sen osa. Parhaimmillaan myoelektrinen proteesi luo käyttäjälleen mahdollisuuden kaksikätiseen toimintaan. Vaikka sähkökädellä pystytään palauttamaan iso osa käden toimintakyvystä, se ei pysty täydellisesti korvaamaan luonnollista kättä.
”Myoelektrinen yläraajaproteesi soveltuu kaikenikäisille, mutta niistä monimutkaisimpia, eli ns. hi-end -sähkökäsiä suositellaan ensisijaisesti työikäisille, sillä ne mahdollistavat koulunkäynnin, opiskelun ja työnteon”, kertoo apuvälineteknikko Tiina Rossi Respecta Oy:sta.
Ensimmäiset myoelektroniset yläraajaproteesit tulivat markkinoille jo 1960-luvulla. Vuosikymmeniin yläraajaproteeseissa ei tapahtunut merkittävää kehitystä, kunnes 2000-luvun alkupuolella saataville tulivat prosessiohjatut, eli ns. hi-end -käsiproteesit. Nykyisin proteesivalmistajilta tulee uusia malleja kiihtyvää tahtia, sillä Yhdysvaltain sotatoimien vuoksi maassa riittää kysyntää.
Myoelektrinen yläraajaproteesi koostuu nyrkkiosasta sekä sisä- ja ulkoholkista. Proteesi sisältää akut, ohjaustavan eli elektrodit, paineanturit tai valjaskytkimen sekä kosmeettisen käsineen, joka kuuluu vakiovarusteena useimpiin myoelektrisiin yläraajaproteeseihin. Proteeseihin on myös saatavilla sähkötoiminen ranne ja kyynärnivel.
Suomessa Pohjoismaista eniten hi-end -sähkökäsiä
Myoelektrinen hi-end -yläraajaproteesi vaatii käyttäjältään hyvää fyysistä kuntoa sekä kognitiivisia taitoja, sillä käytön harjoittelu edellyttää tarkkaa lihaksen erottelukykyä sekä taitoa oppia ja sisäistää uusia asioita.
Myoelektrisen yläraajaproteesin hankinnassa arvioidaan ensin, onko asiakas fyysisiltä ominaisuuksiltaan sopiva proteesin käyttäjäksi. Fyysisen terveydentilan tarkistuksen lisäksi hänelle tehdään henkilökohtainen haastattelu. Myoelektrisen yläraajaproteesin hankintaa varten anotaan maksusitoumus, pääsääntöisesti kunnalta, mutta maksajana voi olla myös esimerkiksi sairaanhoitopiiri tai vakuutus- ja työeläkelaitokset.
”Suomessa on Pohjoismaista eniten myoelektrisiä hi-end -käsiproteeseja. Vaikka sähkökäsi on kertainvestointina hintava, saadaan käyttäjä toiminta- ja työkykyiseksi, mikä näkyy säästöinä esimerkiksi terveydenhoito- ja sosiaalikuluissa. Suomessa on ymmärretty myoelektristen proteesien merkitys asiakkaan toimintakyvylle”, painottaa Tiina Rossi.
Sopiva proteesi valitaan kokeilun kautta
Proteesin mallin valintaan vaikuttaa se, minkä tyyppiseen käyttöön asiakas proteesin tarvitsee. Respectalla sopiva myoelektrinen yläraajaproteesi valitaan testijakson kautta. Jakso kestää yhdestä kuuteen kuukautta, ja kokeilujakso räätälöidään asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan.
”Asiakas pääsee testaamaan mahdolliset mallit ja tätä kautta löytämään juuri hänelle sopivan proteesin. Kokeilujakson kautta varmistetaan, että valittu proteesimalli soveltuu potilaalle. Testijaksoon sisältyy myös toiminta- ja fysioterapiaa”, Tiina Rossi kertoo.
”Asiakkaat ovat yleensä yllättyneitä siitä, kuinka helppoa myoelektrisen yläraajaproteesin käyttö on. Se vaatii kuitenkin käyttäjältään sitoutumista.”
Aiemmin ongelmana myoelektrisissä yläproteeseissa oli koko. Nyt saatavilla on myös siroja sähkökäsiä, jotka soveltuvat naisille ja nuorille.
Hannes Pirhonen on viime keväänä ravintolakokiksi valmistunut nuorimies, joka sai ensimmäisen myoelektrisen käsiproteesinsa 2-vuotiaana. Kymmenen vuotta sitten hän otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön Touch Bionicsin hi-end -proteesinyrkin, ja tällä hetkellä käytössä on i-limb ultra revolution -proteesi. I-limb ultra revolution -ohjelmisto uudistuu nopeasti, eli siihen tulee uusia käyttöominaisuuksia, ja keväällä tuoteperheeseen on jälleen tulossa uusi malli. Uuden proteesimallin käyttöönotto vaatii jonkin verran opettelua.
”Myoelektrisissa käsiproteeseissa on nykyisin paljon käyttöominaisuuksia, joita ohjataan lihaskäskyllä. Jotkut ominaisuudet oppii saman tien, mutta vaikeampien opettelussa menee muutamia kuukausia. Mitä enemmän proteesissa on eri toimintoja, sitä enemmän se vaatii käyttäjältään harjoittelua”, Hannes summaa.
Nykyisin Hannes käyttää käsiproteesiaan esimerkiksi kuntosalilla ja autoa ajaessaan. Myoelektriset yläraajaproteesit ohjelmoidaan Respectan klinikalla apuvälineteknikon kanssa, ja asetuksia voidaan säätää proteesin käytön kehittyessä asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Lue lisää aiheesta proteesioppaistamme: Ratkaisut proteesin käyttäjille