Alaraajojen kehitysvaiheita

 

länkisääret pihtipolvet yliojennus

Länkisääret ja pihtipolvet, polvien yliojennus, kävely jalkaterät sisään- tai ulospäin ja varpailla kävely

Sikiöasento, makuuasento ja lopuksi pystyasento kehittävät lapsen alaraajoja. Alaraajojen kehittymiseen sisältyy reisi- ja sääriluiden sekä jalkaterän luiden kiertymiä ja erilaisia asentovaihteluita. 

Eri kehitysvaiheissa ja ikäkausina lasten alaraajoissa on nähtävissä omat ominaispiirteensä, jotka aikuisen alaraajoihin verrattaessa saattavat näyttää virheellisiltä ja aiheuttaa ylimääräistä huolta vanhemmissa. Lapsen alaraajoja tarkastellessa tulisikin ottaa huomioon niiden normaali kehittyminen ja muistaa etteivät lapsen jalkaterät ole pienoismalli aikuisten jalkateristä.

Länkisääret, pihtipolvet, polvien yliojennus ja kävely jalkaterät sisään- tai ulospäin ovat yleisiä fysiologisia ilmiöitä ja kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen ja korjaantuvat yleensä itsestään lapsen kasvaessa.

Länkisääret (genu varum) ja pihtipolvet (genu valgum)

Lapsella on syntyessään länkisääret. Polvien kulma vaihtelee 15:sta jopa 30:een asteeseen. Liikkeelle lähtiessä polvien kulma pienenee ollen noin 1,5-vuoden ikäisellä lapsella nolla astetta. Alaraajojen kehittyminen jatkuu ja niiden asento muuttuu pihtipolviseksi. Pihtipolvet ovat suurimmillaan 3,5–4-vuotiaana jolloin polvien valgus-kulma on noin kahdeksan astetta. Kouluikään mennessä polvien valgus-kulma pienenee, ollen 7–8-vuotiailla 5–6 astetta, eli sama kuin aikuisilla. Painon on todettu vaikuttavan merkittävästi lasten pihtipolvien esiintyvyyteen lasten ikään tai sukupuoleen katsomatta. Jos polvet eivät ole suoristuneet kymmeneen ikävuoteen mennessä tai lapsi kompastelee jalkoihinsa tai on nähtävissä selkeä puoliero voi ammattilaisen konsultointi olla tarpeen.

4.polvet.yliojennus.normaali.jpg

Polvien yliojennus 
(genu recurvatum)

Polvien yliojennus liittyy yleensä leikki-ikään. 5–6-vuotiaana nivelsiteet vahvistuvat ja yliojennus pienenee tai poistuu. Alaraajojen epäsymmetriset linjaukset ja polven ojentuminen yli 10 astetta voi viitata patologisiin muutoksiin, jolloin syy kannattaa selvittää omalääkärin kautta. Myöhemmällä iällä, varsinkin tytöillä, polvien yliojennus saattaa johtua perinnöllisestä nivelten yliliikkuvuudesta. Polven nivelet pysyvät paremmassa kunnossa jos polvien lukkoasentoa välttää.

Kävely jalkaterät sisään- tai ulospäin (in-toeing/out-toeing)

Alle 2-vuotiailla yleisin jalkaterien sisään- tai ulospäin kävelyn syy on jalkaterän etuosan synnynnäinen epämuodostuma, metatarsus adductus. Siinä jalkaterän etuosa on kääntynyt jalkapöytäluista sisäänpäin, mutta jalkaterän takaosa on suorassa. Tämä korjaantuu noin 9/10 lapsesta itsekseen ensimmäisen ikävuoden aikana. 2–3-vuotiailla todennäköisemmin syynä on sääriluun liiallinen sisäkierto. Lapsen seistessä polvet osoittavat suoraan eteenpäin ja jalkaterät sisäänpäin. Kierto on usein toispuoleinen. 9 /10 tapauksissa sääriluun kiertyminen vähenee itsestään kahdeksaan ikävuoteen mennessä.

3–4-vuotiailla todennäköisemmin syynä on reisiluun kaulan korostunut kiertyminen eteenpäin, anteversio. Lapsen seisoessa polvet sekä jalkaterät kääntyvät sisäänpäin. Muutos pahenee 4–6-vuotiaana ja korjaantuu suurimmalla osalla lapsista kahdeksaan ikävuoteen mentäessä. Kävely jalkaterät ulospäin on harvinaisempaa. Syyt ovat päinvastaiset: lisääntynyt sääriluiden ulkokierto ja korostunut reisiluunkaulan kiertyminen ulospäin, retroversio.

Opittu varpailla kävely (idiopathic toe-walking)

Opittu varpailla kävely idiopathic toe-walking
Varpailla kävelyä voi esiintyä lapsilla 3–4 vuoden ikään asti. Idiopaattinen eli sisäsyntyinen tai opittu varvaskävely todetaan usein lapsen ollessa 2-vuotias. Lapsi kulkee varpaillaan, mutta pystyy pyydettäessä kävelemään kanta-varvaskäyntiä tai lapsi kuormittaa koko jalkapohjan aluetta seisoessaan. Diagnoosi tehdään sulkemalla pois varpailla kävelyä aiheuttavat sairaudet kuten esimerkiksi CP-vamma. Opittu varpailla kävely on normaaliksi katsottava ilmiö, joka häviää vähitellen itsestään. Syntysyytä ei tiedetä ja hoitomuotojen tehosta ei ole riittävästi näyttöä. Toimenpiteisiin ryhdytään jos varpailla kävely haittaa lasta itseään.