Hyvän jalkineen ominaisuudet
Valitse jalkine näiden ominaisuuksien mukaan:
Ulkopohja – ohut, pehmeä, joustava, kiertolöysä ja pitävä
 |
 |
Valitse taipuisa, ohutpohjainen (alle 4 mm paksu) ja kiertolöysä jalkine. Jalkaterä pystyy siten mukautumaan alustan epätasaisuuksiin ja näin lapsen tasapaino parantuu ja kehittyy. Jalkaterän ja säären alueen lihakset pääsevät toimimaan optimaalisesti.
Lapsilla luiden ja lihasten kehittyminen vaatii ulkoisia ärsykkeitä ja ”iskuja”, joten ohut, taipuisa ja pehmeä, mutta liikaa iskua vaimentamaton pohja mahdollistaa niiden saannin. Joustamaton ja jäykkä pohja rajoittaa jalkaterän luonnollista liikkumista, jolloin normaali varvastyöntö ei onnistu ja estää jalkaterän lihasvoiman ja liikkuvuuden luonnollisen kehityksen.
Lapsen jalkaterässä ei ole tarpeeksi voimaa taivuttaa jäykkää tai paksua pohjaa. Talvella pohja voi olla paksumpi (yli 4 mm), mutta mieluusti silloinkin joustava. Ohuen pohjan kylmäneristystä voi parantaa lämpöä eristävillä pohjallisilla. Pohjan tulee olla sopivan pitävä, se ehkäisee kaatumisia ja tapaturmia. Liian pitävät pohjat saattavat aiheuttaa kaatumisia varsinkin sisätiloissa.
Jalkineen sisäpohja ja pohjallinen – muotoilematon eli tasainen
Valitse aina sisäpohjaltaan tasainen jalkine. Jalkaterän lihakset pääsevät toimimaan mahdollisimman normaalisti kun jalkineessa tai pohjallisessa ei ole muotoilua.
Terve jalka ei tarvitse ylimääräistä tukea ja pehmustusta, eivätkä valmiit pehmusteet ja tuet os kaikilla oikeisiin kohtiin, esimerkiksi päkiällä tai pitkittäiskaaren alueella. Tuet ja pehmusteet voivat aiheuttaa myös iho- ja kuormitusmuutoksia. Pitkittäiskaaren tuki passivoi eli estää jalkaterän lihaksia ja hidastaa lihasten kehittymistä sekä poistaa normaalin jouston jalasta. Vaikutukset voivat olla kasvun ja kehittymisen kannalta negatiivisia kun jalkaterä joutuu luonnottomaan asentoon.
Pohjallisen on hyvä olla irrotettava, jota vaihdetaan säännöllisin väliajoin, pohjallisen kunnon mukaan. Jalkineen käyttöikä pitenee ja hygienia paranee. Jalkineessa voi käyttää ohutta tasaista irtopohjallista jos jalkineessa ei ole irrotettavaa pohjallista.
Pohjallisen avulla voi eristää kylmää ja parantaa jalkineen istuvuutta. Pohjallisella voi saada helposti jalkineeseen noin puolen koon muutoksen, jolloin jalkineen istuvuus saattaa parantua juuri toivotun verran.
Lisätyt pohjalliset vievät aina tilaa jalkineesta, joten jalkineet tulee aina sovittaa jos niihin lisää pohjalliset. Jalkineet joissa on suora sisäpohja tai irrotettava pohjallinen mahdollistaa yksilöllisten pohjallisten käytön. Pohjalliset on hyvä ottaa jalkineista pois kuivumaan käytön jälkeen.
Lesti ja pohjan muoto – suora pohja
 |
 |
 |
Valitse suoralestinen jalkine, jotta jalkaterän linjaus on suora kävellessä. Lestin suoruuden voi tarkastaa, kun puolittaa kantapään kohtisuoraan pohjan puolelta ja piirtää siitä suoran viivan varpaille. Viivan tule jakaa jalkineen pohja suhteellisen tasaisesti kahteen yhtä suureen osaan. Jos pohjan puolitus jättää enemmän pohjaa sisäsyrjälle on kyseessä käyrä lesti eli ns. banaanilesti. Käyrä lesti ohjaa kuormituksen ulkosyrjälle ja voi siten aiheuttaa asentomuutoksia varpaissa.
Kärjen malli ja kärkikorkeus – jalkaterän ja varpaiden mukainen
 |
  |
Valitse jalkine jalkaterän mallin mukaan. Kärjen tulee olla riittävän leveä, suoralinjainen ja vastata minimissään varpaiden korkeutta. Päkiäleveyden tulee vastata jalkaterän päkiän leveyttä, jotta jalan poikittaisen kaaren normaali toiminta olisi mahdollista.
Varpaiden pitää pystyä olemaan suorina ja niillä tulee olla tilaa liikkua, huomioiden pisimmän varpaan. Varpaita pitää pystyä heiluttamaan jalkineen sisällä sivuille ja ylös ilman että ne osuvat heti jalkineen päälliseen. Liian kapea kärki jalkineessa puristaa ja hankaa jalkaterää ja muokkaa sitä virheasentoon sekä voi aiheuttaa ihoja kynsimuutoksia. Liian matala kärki hiertää varpaita, aiheuttaa kovettumia ja rakkoja sekä saattaa aiheuttaa kynsimuutoksia kuten kynnen paksuuntumista, kupertumista ja sisäänkasvua.
Sukkien ja mahdollisten pohjallisen viemä tila tulee huomioida kärkikorkeutta tarkasteltaessa.
 |
 |
Kärkikäynti – mahdollisimman pieni
Valitse jalkine jonka kärki on mahdollisimman lähellä alustaa sivusta katsottuna. Jalkaterän asento ja toiminnot ovat mahdollisimman luonnolliset kun jalkineen kärki ei nouse ylös.
Korkea tai voimakas käynti pitää päkiänivelet yliojentuneina ja passivoi eli estää jalkaterän etuosan ja varpaiden luonnolliset toiminnot.
Seurauksia voimakkaasta kärkikäynnistä: varpaiden normaali koukistuminen ja osallistuminen kävelyn tasapainottamiseen vaikeutuu.
Käytön puute heikentää jalkaterän toimintoja. Jatkuva kuormitus lähes kokonaan päkiänivelillä johtaa ajan kuluessa ihomuutoksiin ja päkiän levenemiseen, sekä isovarpaan yliojentumiseen.
Paksuissa ja jäykissä pohjissa suuri kärkikäynti on pakollinen paha, jottei askel töksähdä. Varsinkin talvikengissä on suuri käynti paksun ja joustamattoman pohjan takia. Juoksujalkineissa suurella käynnillä pyritään parantamaan juoksun rullaavuutta.
Kiinnitys ja säätövara – parantavat jalkineen istuvuutta
Valitse jalkine jossa on säätövara; nauhat, remmit tai tarrat. Kiinnityksen pitää ulottua riittävän ylös, jalkapöydän päälle. Säädettävä kiinnitys mahdollistaa jalkineen paremman istuvuuden. Venykkeitä tai vetoketjuja ei voi säätää.
Kiinnitys pitää jalkineen paikoillaan, jolloin jalka ei pääse liukumaan jalkineessa edestakaisin, eikä siten synny hankausta ja mahdollisia iho-, kynsi- ja asentomuutoksia. Kiinnityksen ei tule puristaa vaan olla mukavan napakka. Liian kireä kiinnitys painaa herkästi hermoja ja verisuonia jalkapöydän päältä.
Kävellessä nauhat tai tarrat auki tai jos jalkineessa on liian suuri suuaukko ja/tai liian leveä kantaosa, jalkaterä pääsee liukumaan jalkineessa edestakaisin, joka askeleella. Tämän seurauksena varpaat koukistuvat ja yrittävät auttaa jalkinetta pysymään jalassa. Jatkuva ja turha varpaiden voimakas koukistuminen altistaa virheasentojen synnylle (vasaravarpaat) ja mahdollisille kynsimuutoksille kuten kynnen paksuuntumiselle, kupertumiselle ja sisäänkasvulle.
Korko – ei korkoa
 |
 |
Valitse alle murrosikäiselle lapselle koroton jalkine. Jo noin 2,4 cm:n korko 7-vuotiaalla lapsella vastaa aikuisen viiden sentin korkoa, kun se suhteutetaan kehon painoon ja pituuteen.
Aikuisiässäkin koron tulisi olla alle kaksi senttimetriä. Juhlakengissä korkoa voi olla enemmän.
Paljasjaloin vartalo on pystysuorassa, nilkan kulma on 90 astetta ja kantapää, jalkaterän etuosa ja varpaat ovat samalla tasolla.
Matalakin korko (alle 1 cm) muuttaa kuormittumista, kävelyn mallia ja kehon asentoa. Korot heikentävät myös kehon iskunvaimennuskykyä sekä varpaiden toiminnot heikkenevät. Säilyttääkseen pystyn asennon, vartalon pitää muuttaa nivelten kuten nilkkojen, polvien, lonkkien, selkärangan ja kaularangan asentoa.
Kehon linjauksen ja kuormituksen muuttuminen muuttaa lihastasapainoa koko kehossa. Säären takaosan lihakset ja akillesjänne kiristyvät sekä kantakalvo jalkapohjassa lyhenee. Korko nostaa kantapäätä vähentäen nilkan koukistumista, yliojentaa varpaita ja kohottaa sisäkaarta lyhentäen kantakalvoa ja heikentäen sitä.
Jatkuva käyttö saa aikaan päkiäkipuja, päkiän levenemistä, tuki- ja liikuntaelin vaivoja, varpaiden virheasentoja sekä iho- ja kynsimuutoksia. Kaikki tuki- ja liikuntaelin vaivat voivat kroonistua ja pahentua aikuisiällä.
Jalkineen paino – mahdollisimman kevyt
Valitse mahdollisimman kevyt jalkine, painoltaan 50 –100 grammaa. Aikuisen naisen jalkineiden tulisi painaa enimmillään 320 grammaa. Lasten jalkineiden painosta ei löydy suosituksia, mutta aikuisten jalkineiden painosuositusta voi suhteuttaa lasten jalkineisiin.
Raskaat jalkineet lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat jaloille ja koko keholle ylimääräistä rasitusta ja väsymisen tunnetta. Painava jalkine passivoi eli estää nivelten normaalia liikettä. Painava jalkine saattaa aiheuttaa rasituskipua jalkaterässä ja/tai sääressä. Lapsi saattaa raahata painavaa jalkinetta kävellessään tai kävelystä tulee kömpelöä ja/tai hän voi
kompastua. Varsinkin kumisaappaat saattavat olla painavat, ne eivät myöskään pysy napakasti jalassa (ks. Kiinnitys ja säätövara, s. 31), näin jalkaterä joutuu tekemään paljon ylimääräistä työtä, jotta saapas pysyisi jalassa.
