Jalkaterien malli - varpaiden ja perusrakenteiden mukaan


Jalkaterien malli

Varpaiden mukaan

Jalkaterän ulkonäköön ja muotoon vaikuttavat luuston mittasuhteet. Jalkaterän malleja on erilaisia ja jalkaterät ovat keskenään usein erimittaiset. Pituudeltaan samanmittaisissa jalkaterissä päkiän leveydet saattavat vaihdella, pojilla lähes kolme ja tytöillä lähes neljä senttiä ja kantaluun leveyskin noin kaksi senttiä. Varpaiden pituuseroja on hyvä havainnoida jalkineen mallia ja kokoa valittaessa.
1. Isovarvas on pisin (ukkovalta, egyptiläinen, germaaninen). Altistaa erityisesti vaivaisenluun synnylle.
2. Kakkosvarvas on pisin (akkavalta, kreikkalainen, romaaninen). Altistaa erityisesti vasaravarpaan synnylle.
3. Jalkaterä, jossa kaikki varpaat ovat täysin tai lähes yhtä pitkät (tasavalta, nelikulmainen).

 

Jalkaterien malli perusrakenteiden mukaan

Perusrakenteiden mukaan

Jalkoja voidaan luokitella kuormittumistavan ja rakenteiden mukaan perustyyppeihin: korkeakaarisiin, normaalikaarisiin ja matalakaarisiin jalkateriin. Myös lattajalka on yksi jalkaterän malleista ja on tavallinen sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Lapsen jalkaterissä on enemmän rasvakudosta kuin aikuisilla, tämä näkyy ulospäin jalan pyöreämpänä muotona.

Lapsen kasvaessa osa rasvakudoksesta poistuu, jolloin jalkaterä saa luonnollisen mallinsa. 

Korkeakaarisessa jalkaterässä jalan ulkosyrjä (ulkokaari) ei kuormitu ollenkaan tai kuormittuu vain vähän. Kuormitus jakautuu päkiöille ja kantapäille. Normaalikaarisessa jalkaterässä koko jalkapohja sisäkaarta lukuun ottamatta kuormittuu. Matalakaarisessa jalkaterässä koko jalkapohja kuormittuu, eikä siinä ole nähtävissä sisäkaarta tai sitä on nähtävissä vain vähän. Matalakaarinen jalka on yleinen paljasjalkakulttuureissa. Matalakaarinen jalkaterä ei ole kansankielellä tunnettu lättä- tai lattajalka!

Lattajalassa koko jalkapohja on kuormittunut. Kuormitusmuutoksen lisäksi on selkeästi nähtävissä laskeutuneen pitkittäisenkaaren lisäksi kantaluun kääntyminen sisään (valgus), jalkaterän etuosan asentomuutos ja kävelyn mallin muuttuminen. Lattajalka voi olla joko toiminnallinen tai rakenteellinen. Toiminnallisessa lattajalassa pitkittäinen kaari häviää kuormituksessa ja tulee esiin kuormittamattomassa jalkaterässä. Lattajalkaiselta vaikuttava lapsi on syytä ottaa tutkimuksiin, mikäli kantaluu on voimakkaasti kääntynyt sisäänpäin, jalkaterät ovat kipeät tai ne väsyvät nopeasti, jolloin lapsi ei tahdo liikkua. Ylipainon on havaittu lisäävän lattajalkaisella lapsella oireiden esiintyvyyttä ja niiden voimakkuutta. Kivuton toiminnallinen lattajalka ei tarvitse hoitoa.


Tutkimuksissa on todettu, että paljasjaloin kävely aktivoi jalkapohjan kosketusreseptoreja, jotka aktivoivat lihasten toimintaa nostaen pitkittäistä kaarta.