Vaikuttavuus ja käyttäjä
Oikeanlainen liikkumisen apuväline helpottaa käyttäjän liikkumista ja osallistumista. Apuvälineen käyttö tuo varmuutta liikkumiseen, mahdollistaen itsenäisemmän arjen ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Väestön ikääntymisen ja avohoidon yleistymisen myötä liikkumisen apuvälineiden tarve on kasvanut. Kotona selviytymistä tukevat apuvälineet, asunnon muutostyöt sekä varusteet ovat myös yhä kasvavammassa roolissa.
Vuoden mittaisessa suomalaisessa seurantatutkimuksessa sähköpyörätuolin ja -mopedin myöntämisen vaikuttavuudesta ja kustannuksista*1 todettiin, että myös palveluiden käyttökustannukset vähenivät seurantavuoden aikana, eniten sairaalahoitojen vähenemisen ansiosta. Käyttäjät kokivat paremmat mahdollisuudet liikkumisen vapauteen, elinpiirin laajenemiseen, sosiaalisiin suhteisiin, voimavaroihin, yhdenvertaiseen liikkumiseen ja osallistumiseen sekä turvallisempaan liikkumiseen. Osallistumisen määrälliseen lisääntymiseen tarvitaan myös omaa halua, sosiaalista pääomaa ja verkostoa, kuljetuspalveluja sekä esteetöntä ympäristöä.
Suomalais-tanskalais-ruotsalaisessa ”Systematic review of mobility devices outcomes” -hankkeessa on arvioitu liikkumisen apuvälineiden vaikuttavuustutkimuksia. Tutkimusten mukaan apuvälineillä oli merkittäviä positiivisia vaikutuksia liikkumisen, toiminnan ja osallistumisen, käyttäjätyytyväisyyden ja elämänlaadun kohdalla.*2
Liikkumisen apuvälineen käyttäjistä
Erilaiset vammat, sairaudet tai muut terveydentilan muutokset voivat rajoittaa tuki- ja liikuntaelinten toimintaa, jolloin liikkumisen apuväline voi tulla tarpeeseen.
- Hemiplegia eli toispuolihalvaus on tila, jossa henkilön vartalon toinen puoli on heikko tai halvaantunut. Tila voi olla synnynnäinen tai seurausta sairaudesta tai halvauksesta. Hemiplegian aiheuttaa yleisimmin jokin aivoverenkiertohäiriö:
https://www.cp-liitto.fi/tietoa/vammaryhmat/cp-vamma/toimintarajoitteet - CP-vamma, syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota: https://www.cp-liitto.fi/tietoa/vammaryhmat/cp-vamma
- Selkäydinvamma on vaurio selkäytimessä, joka voi johtaa paraplegiaan eli alaraajahalvaukseen tai tetraplegiaan eli neliraajahalvaukseen: https://www.invalidiliitto.fi/selkaydinvammat
- Ikääntymisen myötä liikkumisen erityistarpeet voivat lisääntyä.
- Osteogenesis imperfecta eli synnynnäinen luustohaurastumistauti, joka johtuu kollageenin, elimistön sidekudoksessa olevan valkuaisaineen ja perintötekijöiden säätelemän rakenteen virheestä: http://www.oi-yhdistys.fi/
- Motoneuronitaudit kuten ALS on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus, jossa tahdonalainen lihaksisto surkastuu ja heikkenee: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01093
- Lihastautien oireina ovat lihassurkastumat ja lihasheikkous: https://www.lihastautiliitto.fi/fi/Lihastaudit
- Spina bifida-vammaryhmän sairaudet kuten MMC on synnynnäinen selkärangan ja selkäytimen epämuodostuma: https://www.cp-liitto.fi/tietoa/vammaryhmat/mmc-vamma
Lähdeviitteet:
*1 Sähköpyörätuolin ja -mopedin myöntämisen vaikuttavuus ja kustannukset. Anttila, Sirola, Heinonen, Uutela, Sintonen 2013.
*2 Systematic review of mobility devices outcomes. Brandt, Malmivaara, Samuelsson, Salminen, & Töytäri 2009.
Katso lisää:
