Aivovamma
Aivovamma voi aiheutua tapaturmaisesta kaatumisesta, putoamisesta, vapaa-ajan harrastuksesta, liikenneonnettomuudesta tai pahoinpitelystä, jossa päähän kohdistuu aivoja vaurioittava isku tai muu ulkoinen voima.
Aivovamman tunnusmerkkejä onnettomuushetkellä ovat esimerkiksi tajuttomuus tai tajunnantason lasku, muistinmenetys, sekavuus tai uneliaisuus, halvausoire, tasapainohäiriö tai kouristelu.
Aivovamman aiheuttamia oireita ovat esimerkiksi päänsärky ja huimaus, unihäiriöt, väsyvyys, mielialahäiriöt, toiminnan tai ajattelun hidastuminen sekä muistin ja oppimisen heikkeneminen. Liikkumiseen ja toimintakykyyn liittyviä oireita ovat spastisuus eli lihasjäykkyys ja motoriset liikehäiriöt.
Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000−20 000 suomalaista.
Kuntoutuksesta hyötyä osalle aivovammapotilaista
Aivovammasta kuntoutuminen perustuu aivojen plastisuuteen. Eli aivoja ja esimerkiksi liikettä ohjaavia hermoratoja voidaan opettaa toimimaan uudestaan vamman tai trauman jälkeen.
Toipuminen on nopeinta ensimmäisen vuoden aikana vamman jälkeen, mutta toimintakyky voi kohentua pitkäänkin oppimisen ja sopeutumisen myötä.
Aivovammapotilaille tyypillisiä liikkumista ja toimintakykyä haittaavia oireita ovat spastisuus sekä motoriset liikehäiriöt, kuten koordinaatio- ja tasapaino-ongelmat. Myös halvausoireita voi esiintyä.
Tärkein spastisuuden hoitomuoto on jäykistyneiden lihasten säännöllinen liikehoito ja asentohoito, jolla pyritään lievittämään raajojen virheasentoja ja säilyttämään nivelten liikelaajuudet. Apuna voidaan käyttää toiminnallista sähköstimulaatiota (FES). Sähköstimulaatiossa heikkoja ja jäykistyneitä lihaksia aktivoidaan hermoston kautta matalaenergisillä sähköimpulsseilla.
Alaraajojen spastisuuden vähentämiseen voidaan käyttää myös ns. dynaamisia alaraajaortooseja. Ortoosilla pyritään edistämään raajojen motorista toimintaa sekä vähentämään muiden nivelten kompensoivia liikkeitä. Yksilöllisesti valmistetulla, mikroprosessoriohjatulla nilkka-polviortoosilla (C-Brace) on mahdollista kävellä vuoroaskelin täysin halvaantuneen alaraajan tai alaraajojen avulla ja se voi sopia henkilölle, jolla on neurologinen alaraajan velttohalvaus tai pareesi.
Apuvälineet toipumiseen ja arkeen
Apuvälineitä voi tarvita lyhytaikaisesti toipumisen ajaksi tai pysyvästi vamman vakavuudesta riippuen. Apuvälineiden valinta ja käyttö räätälöidään yleensä yksilöllisesti terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemuksen avulla.
Liikkumisen apuvälineitä voivat olla esimerkiksi kävelykepit ja rollaattorit, joilla voidaan vähentää kaatumisriskiä. Manuaaliset pyörätuolit, sähköpyörätuolit ja muut sähköavusteiset liikkumisvälineet mahdollistavat itsenäisen liikkumisen.
Lisätietoa erilaisista liikkumisen apuvälineistä: Ratkaisut - Liikkuminen
Osta liikkumisen apuvälineitä: Liikkumisen apuvälineitä verkkokaupassamme
Arjen apuvälineillä voidaan tukea itsenäistä elämää kotona. Ortoosien ja kävelyteknologian lisäksi erilaiset kuntoutusvälineet ovat hyödyllinen osa aivovammasta toipumista. Näitä pienapuvälineitä löydät Respectan verkkokaupasta.
Katso lisää:
