Ratkaisut

MS-tauti

MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten yleisin liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston pitkäaikaissairaus. MS-taudin syy on tuntematon, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Jostain syystä MS-taudissa oma immuunijärjestelmä hyökkää omaa keskushermostoa vastaan ja vaurioittaa sitä.

MS-taudin erilaiset neurologiset oireet ja toimintakyvyn heikkeneminen määräytyy sen mukaan, kuinka laaja keskushermoston vaurio on ja missä vauriokohta sijaitsee. MS-taudin diagnostiikka ja hoito ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet muun muassa magneettikuvauksen yleistymisen ja lääkehoitojen tehostumisen myötä. Suomessa on arviolta noin 13.000 MS-potilasta. Vuosittain tautiin sairastuu noin 500 henkeä. Tauti puhkeaa tyypillisesti työiässä, 20-40 -vuotiaana ja kohdistuu erityisesti naisiin. MS-tauti on alle 45-vuotiailla kolmanneksi yleisin työeläkkeelle jäämisen syy. Sairauden oireita pyritään hallitsemaan lääkkeillä, kuntoutuksella sekä apuvälineillä.

2,8 miljoonaa ihmistä maailmassa elää tällä hetkellä MS-taudin kanssa.

300 ihmisellä ympäri maailmaa diagnosoidaan MS-tauti joka päivä. Suomessa sairastuneita on n. 13.000.

#1 Ei-traumaattinen vammaisuuden syy nuorilla

2x yleisempi naisilla kuin miehillä. 75% MS-potilaista on naisia.

20-40 on alkuperäisen diagnoosin keski-ikä

Lihasheikkoutta, -jäykkyyttä ja tasapainovaikeuksia

Liikkumista hankaloittavat lihasheikkous- ja jäykkyys, lihasten yhteistoiminnan heikentyminen ja tasapainovaikeudet. Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Voiman heikentyessä lihaksiin tulee jäykkyyttä eli spastisuutta. Lihasten yhteistoiminnan heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi kömpelyytenä tai sorminäppäryyden huonontumisena. Usein voi esiintyä myös puutumista.

MS-tautiin voi liittyä myös erilaisia silmäoireita, kuten näkö- ja tuntohäiriöitä sekä voimakasta uupumista. Ruumiillinen rasitus, stressi ja lämpö lisäävät uupumusta. Myös mielialaongelmat ovat mahdollisia.

MS-taudin kolme päämuotoa

Vaikka MS-tautia on lukuisia harvinaisia ja monimutkaisia alatyyppejä, sairaus esiintyy tyypillisesti yhdessä kolmesta muodosta. Jokainen tyyppi kehittyy ja kehittyy eri tavoin ja voi vaikuttaa liikkuvuuteen ja hoitostrategiaan.

Aaltomainen MS-tauti (Relapsing-Remitting, RRMS)

Useimmilla MS-tautia sairastavilla ihmisillä diagnosoidaan aluksi tämä muoto. Tauti etenee jaksoittain, jolloin oireet pahenevat (relapsi) ja sitten paranevat osittain tai kokonaan (remissio). Jaksojen välillä potilas voi olla oireeton tai oireet voivat olla lievempiä. Esimerkiksi lihasheikkoutta voi esiintyä jaloissa muutaman päivän ajan, mutta se ei välttämättä vaivaa kuukausiin tai vuosiin sen jälkeen.

Toissijaisesti etenevä MS-tauti (Secondary Progressive, SPMS)

Tämä muoto kehittyy usein aaltomaisesta tautimuodosta. Oireet alkavat pahentua ilman selkeitä remissioita, eteneminen voi myös olla hidasta ja tasaista.

Etenevä MS-tauti (Primaari-progressiivinen, PPMS)

Tämä taudin muoto etenee tasaisesti ja jatkuvana ilman merkittäviä remissioita tai pahenemisvaiheita. Tämä muoto on harvinaisempi kuin kaksi edeltävää. Esimerkiksi jalkojen lihasvoima voi heiketä asteittain ajan myötä, tai voi esiintyä muita oireita, jotka lisääntyvät jatkuvasti ilman remissiota. Toimintakyvyn heikkeneminen on jatkuvaa.

Diagnoosi ja oireet

Vaikka MS-tauti voi aiheuttaa monia elämää muuttavia oireita, diagnoosin määrittäminen voi olla haastavaa. Sen oireet tulevat ja menevät, etenevät hitaasti tai jäljittelevät muiden sairauksien oireita.

Siksi lopullisen diagnoosin saaminen voi olla pitkä, epävarma ja turhauttava prosessi - sellainen, johon liittyy tyypillisesti paljon testejä, neurologisia tutkimuksia ja muita toimenpiteitä. Magneettikuvaus ja selkäydinneste auttavat todentamaan taudin aiheuttamat vauriot ja tulehdusmerkit. Monilla potilailla voi kestää jopa vuosia, ennen kuin heillä on diagnoosi MS-tautiin.

Lihaksista aisteihin ja ruoansulatukseen MS-tauti voi vaikuttaa kehoon eri tavoin. MS-tauti on erilainen jokaiselle sitä sairastavalle. Muutamia yleisimpiä oireita ovat:

Varhaiset MS-oireet: lihasheikkous, väsymys, tunnottomuus tai pistely, virtsarakon ja suoliston ongelmat, kipu, vapina, näköongelmat, spastisuus

Pitkälle edenneen MS-taudin oireet: merkittävät liikkuvuuden haasteet, kognitiiviset vaikeudet, vaikeuksia puhua, mielenterveysongelmat

Keinoja hallita MS-tautia

Vaikka MS-tautiin ei ole parannuskeinoa, monet hoitovaihtoehdot mahdollistavat oireiden hallinnan ja hidastavat tämän tilan etenemistä. MS-tauti on erilainen kaikille, joten useimmat hoitosuunnitelmat ovat erittäin yksilöllisiä ja yhdistävät usein elementtejä useista hoitotyypeistä tai avustavista lähestymistavoista.

MS-taudin oireita pyritään hallitsemaan lääkkeillä, kuntoutuksella sekä apuvälineillä. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja säilyttää asiakkaan toiminta- ja työkyky mahdollisimman pitkään mm. tukemalla harjoittelua ja hyödyntämällä apuvälineitä.

Tautia modifioivat lääkkeet on suunniteltu käsittelemään taustalla olevaa immuunivastetta, joka aiheuttaa MS-taudin oireita. Nykyään on olemassa useita lääkehoitoja, jotka voivat auttaa suoraan MS-taudin hoidossa ja/tai hidastaa sen etenemistä eri tavoin.

Oireenmukaiset hoidot, kuten kipulääkitys, fysioterapia tai oireiden hallintatekniikat, voivat lievittää sairauden vaikutuksia. Tähän voi sisältyä hoitoja, jotka keskittyvät erityisesti masennukseen, vapinaan, virtsarakon hallintaan ja moniin muihin MS-tautiin liittyviin haasteisiin.

Liikkuvuuteen liittyvä tuki on ratkaisevan tärkeää ihmisille, jotka kärsivät oireista, kuten lihasheikkoudesta ja spastisuudesta. MS-tautia sairastavat ihmiset voivat hyötyä erilaisista liikkumisen apuvälineistä, kuten yksilöllisistä ortooseista, neuromodulaatiopuvusta ja sähkökäyttöisestä pyörätuolista.

Kuntoutus parantaa toimintakykyä

Kuntoutus on tärkeää MS-potilaille, sillä se voi auttaa toimintakyvyn parantamisessa tai ylläpitämisessä. Kuntoutustarve (fysio-, puhe-, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus) arvioidaan yksilöllisesti, kuten myös toiminta- ja liikuntakykyä tukevat apuvälineet. Kuntoutukseen kuuluu muun muassa koordinaation ja lihasvoiman harjoittamista sekä liikuntaneuvontaa. Liikuntaharjoittelu hyvän lihaskunnon ja tasapainon ylläpitämiseksi on turvallinen ja tärkeä MS-taudin itsehoidon keino. Se tukee muista hoidoista saatavaa hyötyä.

Vaikka kipu, spastisuus ja lihasheikkous voivat vaikuttaa merkittävästi liikkuvuuteen, on monia tapoja hallita näitä haasteita onnistuneesti ajan myötä.

MS-tauti ja apuvälineet

Istumisen ja liikkumisen apuvälineet, kuten rollaattorit ja pyörätuolit mahdollistavat aktiivisen elämän kaikille. Esimerkiksi taittuvarunkoinen aktiivipyörätuoli Avantgarde 4 on ketterä liikuttaa ja ottaa mukaan sekä mitoitetaan ja varustellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Manuaaliseen pyörätuoliin tarkoitetulla, moottoroidulla lisävoimalaitteella voidaan liikkua pidempiä matkoja ilman kelaamista. Tutustu Petrin kokemuksiin: Lisävoima apuun ja pyörätuolilla pitemmälle

Nilkka- ja peroneustuilla voidaan auttaa MS-taudin aiheuttaman riippunilkan tuennassa. Riippunilkka on tila, jossa henkilö ei pysty nostamaan jalkateräänsä kunnolla ylös nilkkanivelestä, jolloin jalkaterä laahaa maata kävellessä.

Lihastoiminnan aktivoimisessa voidaan käyttää apuna toiminnallista sähköstimulaatiota (FES). Sähköstimulaatiossa heikkoja ja jäykistyneitä lihaksia aktivoidaan toistuvasti matalaenergisillä sähköimpulsseilla. Katso Danielan kokemuksia FESistä MS-taudissa

Yksilöllisesti valmistetulla, mikroprosessoriohjatulla nilkka-polviortoosilla (C-Brace) on mahdollista kävellä vuoroaskelin täysin halvaantuneen alaraajan tai alaraajojen avulla ja se voi sopia henkilölle, jolla on neurologinen alaraajan velttohalvaus tai pareesi.

Neuromodulaatiopuku Exopulse Mollii on neurologisille potilaille tarkoitettu sähköstimulaatiota tuottava, kotikäyttöön soveltuva puku ja apuväline. Ainoa laatuaan maailmassa, puvulla voidaan vähentää spastisuutta, kroonista kipua ja aktivoida lihaksia. Tutustu lisää neuromodulaatioon.

Katso Tanjan kokemuksia neuromodulaatiopuvusta MS-taudin oireisiin