Raajaproteesit
Raajapuutoksen tai menetetyn raajan toimintojen korvaaminen amputaation jälkeen on yksi kuntoutumisen tärkeimmistä osa-alueista. Raajan menetys voi liittyä esimerkiksi verenkiertohäiriöihin, infektioihin, tapaturmaan tai syöpään. 5-8 %:lla diabetesta sairastavista jalkahaava johtaa vuoden aikana nilkan yläpuoliseen amputaatioon. Lisäksi Suomessa syntyy vuosittain noin yhdestä viiteen lasta, joilla on synnynnäinen raajan puutos, dysmelia.
Amputaatiokirurgia ja proteesitekniikka alkoivat kehittyä 1500-luvulla ja erityisesti sotien yhteydessä. Suurempi tutkimus ja kehitys alkoi toisen maailmansodan jälkeen. 1950-luvulla Suomessa selvitettiin eri puulajien sopivuutta proteesien valmistukseen, joista leppä todettiin parhaimmaksi raaka-aineeksi. Suomeen saapuivat uudet proteesi-innovaatiot, kuten exartikulaatioproteesi alaraajaan, joka kiinnitettiin lantioon muovisella osalla. Saksalainen Roeser-kuminilkalla kävely oli aiempaa joustavampaa. Proteesien ulkonäkö kehittyi, kun kosmeettinen Realastic-käsiproteesi muistutti ulkonäöltään oikeaa ihmiskättä. 1960- ja 1970-luvuilla vettähylkivä muovi materiaalina syrjäytti puun, kumin ja nahan. Myosähköiset proteesit kehittyivät 1960-luvulla samaa tahtia puolijohdetekniikan ja elektroniikan mennessä eteenpäin. 1980-luvulla kosmeettinen olkavarsiproteesi pysyy paikallaan silikonitupen avulla, ilman valjaita. Nivelkonstruktiot kevenivät ja mahdollistivat yhä yksilöllisemmät proteesit.
Hiilikuidun käyttö materiaalina yleistyi, valmistettiin ensimmäiset aktiivisääriproteesit. Metalliosia kevennettiin titaanilla. Muovisella ensiproteesitupella amputaatiopotilas päästiin protetisoimaan entistä nopeammin, ilmalastaproteesi nopeutti proteesikävelyn oppimista. CADCAM-laitteistoa otettiin mukaan mitanottoon laserin ja videokameran avulla. Lääketieteen kehittyminen vähensi esimerkiksi diabeetikkojen amputaatioiden tarvetta. Vuonna 1992 esiteltiin prototyyppi maailman ensimmäisestä älykkäästä, mikroprosessorinivelellä varustetusta C-Leg -proteesista, jonka neljäs versio C-Leg 4 julkaistiin vuonna 2022. Suomen ensimmäinen kohdennettu lihaksen uudelleenhermotus (TMR) tehtiin elokuussa 2018. Lihaksen kohdennettu uudelleenhermotus lisää myoelektrisen yläraajaproteesin ohjattavuutta, parantaa intuitiivista toimintaa ja ehkäisee neuroomakipua.
Raajaproteesit Respectassa
Protetisointiin erikoistuneet apuvälineteknikkomme auttavat kuntoutujaa löytämään toimivan ratkaisun. Amputoidun raajan toimintoja korvaava proteesi suunnitellaan ja valmistetaan aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja mittojen mukaan.
Toimivan proteesiratkaisun avain on asiakkaan ja apuvälineteknikon tapaaminen. Arviokäynnin perusteella erikoislääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti valitsevat sopivan proteesimallin ja -komponentit. Komponenttien valinnassa huomioidaan käyttäjän aktiviteettitaso, kuntoutustavoite, paino, pituus ja harrastukset.
Proteesin valmistamisesta tehdään aina lähettävälle taholle kustannusarvio, jossa perustellaan yksilöllinen apuvälineratkaisu. Proteesin valmistamisen jälkeen hoitoketjuun kuuluu proteesin sovittaminen, kävelyn perusteiden harjoittelu sekä proteesin ja tyngän omatoimisen hoidon oppiminen. Hoitoketju jatkuu vuositarkastuksilla ja huolloilla, joiden tavoitteena on varmistaa turvallinen ja pitkäikäinen apuvälineen käyttö.
Proteesin käyttäjänä voit kääntyä ammattilaistemme puoleen kaikissa sinua askarruttavissa kysymyksissä, erityisesti,
- jos proteesin holkki on niin väljä, että tarvitset 4−5 tynkäsukkaa
- jos tynkäsukkien lisäämisestä huolimatta proteesi ei tunnu sopivalta
- jos proteesi painaa, aiheuttaa hiertymiä, pitkään kestävää punoitusta tai kipua tyngässä
- kun on aika suorittaa proteesin puolivuosittainen huolto
- kun olet epävarma ja kaipaat neuvoja liikkumiseen tai proteesin käyttöön.
Autamme mielellämme kaikissa tilanteissa, aina proteesin valinnasta aktiiviseen proteesilla liikkumiseen.
Lisätietoja vertaistukitapaamisista: www.amputoidut.fi.
Tutustu lisää:
Kokemuksia:
- Sami ja Genium X3-alaraajaproteesi
- Silja: kuntoutuminen ja C-leg-alaraajaproteesi
- Felix ja Genium-alaraajaproteesi
- Juha ja Kenevo-alaraajaproteesi
- Arja ja myo-yläraajaproteesi
- Vensku ja ensiproteesi yläraajaan
- Myoelektrisella yläraajaproteesilla voidaan palauttaa iso osa käden toimintakyvystä
- Hilkka ja Kenevo-alaraajaproteesi
- Kari ja kävelykoulu
- Vertaistuki auttaa eteenpäin
Asiantuntijamme opastavat:
Voit kirjautua verkko-oppaisiimme ilman rekisteröintiä valitsemalla "Lue kirjautumatta".
- Alaraaja-amputoidun terapia ja kuntoutus (verkko-opas) | lataa pdf
Valmistautuminen protetisointiin: amputaation jälkeinen terapia, leikkauksen jälkeisen turvotuksen hoito, lihaskuntoharjoittelu, ihon- ja arvenhoito, proteesin käyttö ja harjoittelu sekä täydentävät terapiamuodot - Yläraaja-amputoidun terapia ja kuntoutus (verkko-opas) | lataa pdf
Valmistautuminen protetisointiin: amputaation jälkeinen terapia, leikkauksen jälkeisen turvotuksen hoito, lihaskuntoharjoittelu, ihon- ja arvenhoito, proteesin käyttö ja harjoittelu sekä täydentävät terapiamuodot - Alaraaja-amputoidun omatoimisuutta tukevia harjoituksia (verkko-opas) | lataa pdf
Opas tyngän lihasten venyttelyyn, lihasten vahvistamiseen ja askellusharjoituksiin. - Myoelektrinen yläraajaproteesi - tietoa ja harjoitteluohjeita (verkko-opas) | lataa pdf
- Millainen proteesi sopii minulle?
- Lataa sovellus: Fitness App -kunto-ohjelma
- Youtube: Amputaation jälkeen
Kattava tietopaketti amputoidun harjoitteista, lihasten vahvistamisesta, ihonhoidosta, kompressiohoidosta, linerin puhdistamisesta ja proteesin pukemisesta. - Opas sääriprotetisoidun kotiharjoitteluun (verkko-opas)
- Alaraaja-amputoidun kompressiohoito (verkko-opas)
